Suomen Pankki

Rahapolitiikka tukee euroalueen elpymistä poikkeuksellisesta kriisistä

Jaa

Suomen ja euroalueen taloudet supistuvat tänä vuonna jyrkästi. Yhteiskuntien välttämättömiä rajoitustoimia on vähitellen pystytty purkamaan, mutta tuotannon ja työllisyyden kääntymisestä tuntuvaan kasvuun ei ole varmuutta. Kotitalouksien ja yritysten toimintaan vaikuttaa varovaisuus ja niiden aiempaa heikompi taloudellinen tilanne. Epidemian pahenemisen riski on myös edelleen olemassa.

Keskuspankit ovat toimineet kriisissä nopeasti. Euroopan keskuspankki on kevään aikana keventänyt kohdennettujen pitempiaikaisen luottojen ehtoja entisestään, kasvattanut olemassa olevaa arvopapereiden laajaa osto-ohjelmaa sekä maaliskuun lopulta lähtien tehnyt ostoja uudessa pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa. Korot ovat niin ikään edelleen alhaiset. ”EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että rahapolitiikka ylläpitää hintavakautta, tukee kasvua ja välittyy reaalitalouteen. Koronakriisin aikana on päätetty mittavista toimista, joilla autetaan sekä yrityksiä että kotitalouksia selviytymään talouden äkkipysähdyksestä”, painotti pääjohtaja Olli Rehn tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Kesäkuussa 2020 EKP:n neuvosto arvioi lähivuosien inflaatio- ja talousnäkymien heikentyneen edelleen. Siten pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa päätettiin kasvattaa 600 miljardilla eurolla yhteensä 1 350 miljardiin euroon, ja pidentää ohjelman kestoa ainakin kesäkuuhun 2021. Näin turvataan riittävän keveitä rahoitusoloja ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä reaalitalouteen eri maissa ja eri aloilla.

Rajoitusten ollessa voimassa talouspolitiikan keskeinen tehtävä oli estää konkurssiaallon ja massatyöttömyyden syntyminen. Kokonaiskysyntää tukeva finanssipolitiikka on nyt noussut tärkeämpään rooliin. Tällaisesta elvytyksestä on hyötyä, jos tuotannon keskeinen rajoite on poikkeuksellisen heikko kokonaiskysyntä. Tarvittaessa mittavakin elvytys on mahdollista niissä maissa, joissa julkisen talouden tila ja pitkän aikavälin näkymät ovat riittävän hyvät.

Koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. ”On tärkeää, että finanssipoliittinen elvytys ajoittuu ja kohdistuu tehokkaasti. Koronakriisin varjolla ei ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta”, sanoi pääjohtaja Olli Rehn. ”On tarpeen panostaa sellaisiin investointeihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia, tuottavuuskehitystä ja työllisyysastetta”, jatkoi Olli Rehn.

Käsillä oleva kriisi on poikkeuksellinen, ja koordinoituja talouspolitiikan toimia tarvitaan lisää myös Euroopan tasolla. Komission äskettäinen esitys EU:n elpymisrahastosta on päälinjoiltaan askel oikeaan suuntaan, vaikka esitystä jäsenvaltioiden käsittelyssä varmasti korjataankin. Suomen talouden kannalta on keskeistä, että tärkeimmän vientialueen eli Euroopan unionin talous on vakaalla pohjalla.

Talouden elpymisen ennustetaan alkavan asteittain toisen vuosipuoliskon aikana. Tällöin Suomessakin on varmistettava, että yritykset pystyvät kasvattamaan tuotantoaan. Yksi keskeinen tekijä tässä on työmarkkinoiden toiminta. ”Suomalaisilla työmarkkinoilla on näytön paikka myös talouden elpymisvaiheessa”, muistutti Olli Rehn. Monessa maassa työn hinta reagoi heikentyneeseen taloustilanteeseen nopeasti.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Housing loan drawdowns lower and holiday cottage loan drawdowns higher than normal in May30.6.2020 13:00:00 EESTPress release

Drawdowns of new housing loans amounted to EUR 1.5 bn in May 2020, a decline of 22% on May 2019. Housing loan drawdowns in May have last been below this amount in 2015. The annualised agreed rate was 0.75%, unchanged on April 2020. Despite the low level of housing loan drawdowns in April and May 2020, annual growth in the housing loan stock (2.8%) has not moderated. This is partly due to the extensive use of interest-only periods for housing loans. After a record surge in April, however, the volume of renegotiated housing loan agreements [1] fell back to almost normal levels in May. In May 2020, the average repayment period of new housing loans surpassed 21 years for the first time and was 21 years 4 months. Over 70% of new housing loans in May were with a maturity of over 20 years. Loans with longer maturities (over 29 years) accounted for 9% of new housing loans, compared with 5% a year earlier in May. May 2020 proved exceptionally busy for drawdowns of loans for holiday residences (

Mindre efterfrågan på bostadslån och större efterfrågan på stuglån i maj än normalt30.6.2020 13:00:00 EESTTiedote

I maj 2020 utbetalades nya bostadslån för 1,5 miljarder euro, vilket är 22 % mindre än vid motsvarande tid för ett år sedan. Utbetalningarna av bostadslån har senast varit mindre i maj år 2015. I maj 2020 var den överenskomna årliga räntan på nya bostadslån (0,75 %) densamma som i april 2020. Trots den svaga efterfrågan i april och maj 2020 har årsökningen i det utestående beloppet av bostadslån (2,8 %) inte mattats av. Det omfattande intresset för att utnyttja möjligheten till amorteringsfrihet har bidragit till att upprätthålla tillväxttakten. Antalet omförhandlade [1] avtal om bostadslån återställdes emellertid efter en rekordlivlig aprilmånad till nära normal nivå i maj. I maj 2020 översteg den genomsnittliga återbetalningstiden för nya bostadslån första gången 21 år och var 21 år 4 månader. I maj hade över 70 % av de nya bostadslånen en återbetalningstid som var längre än 20 år. Av de nya bostadslånen var andelen lån med en längre återbetalningstid (över 29 år) 9 %, när deras ande

Asuntolainanostoja toukokuussa tavanomaista vähemmän ja mökkilainanostoja runsaammin30.6.2020 13:00:00 EESTTiedote

Toukokuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Toukokuun aikana asuntolainoja nostettiin vähemmän viimeksi vuonna 2015 . Toukokuussa 2020 uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko (0,75 %) oli sama kuin huhtikuussa 2020. Huhti- ja toukokuun 2020 vähäisistä nostomääristä huolimatta asuntolainakannan vuosikasvuvauhti (2,8 %) ei ole hidastunut. Kasvuvauhtia on ylläpitänyt osaltaan lyhennysvapaiden laaja käyttö. Uudelleen neuvoteltujen [1] asuntolainasopimusten määrä palasi kuitenkin ennätysvilkkaan huhtikuun jälkeen toukokuussa lähes normaalitasolle. Toukokuussa 2020 uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika ylitti ensimmäistä kertaa 21 vuotta ja oli 21 vuotta 4 kuukautta. Toukokuussa yli 70 % uusista asuntolainoista oli takaisinmaksuajaltaan yli 20 vuotta. Toukokuussa takaisinmaksuajaltaan pidempien lainojen (yli 29 vuotta) osuus uusista asuntolainoista oli 9 %, kun vuosi sitten toukokuussa nii

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme