Rahastoihin 440 miljoonaa euroa uusia sijoituksia
Eniten uusia sijoituksia kertyi lyhyen koron rahastoihin, yhteensä 295 miljoonaa euroa. Tämä on tyypillistä epävarmoina aikoina, kun sijoittavat etsivät suojaa markkinoiden heilunnalta. Osakerahastoihin sijoitettiin 265 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 40 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 26 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista sen sijaan lunastettiin 186 miljoonaa euroa. Oletettavasti pitkän koron rahastoista on siirretty varoja lyhyen koron rahastoihin.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2018 |
|
Osakerahastot |
265 |
690 |
44 732 |
|
Yhdistelmärahastot |
40 |
156 |
22 616 |
|
Pitkän koron rahastot |
-186 |
-261 |
31 074 |
|
Lyhyen koron rahastot |
295 |
55 |
14 142 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
26 |
51 |
4 086 |
|
YHTEENSÄ |
440 |
691 |
116 650 |
Helmikuun alussa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla nähtiin raju korjausliike, jonka sysäsi liikkeelle inflaatio-odotusten nousu. Hermoilu levisi nopeasti myös muualle maailmaan. Osakemarkkinoilla onkin siirrytty pitkään jatkuneen tasaisen nousun jälkeen normaalimpaan markkinaympäristöön, joka tarkoittaa kurssien suurempaa heiluntaa. Pitkien korkojen nousu taittui, mutta korkotaso on nyt etenkin Yhdysvalloissa selvästi viime vuotta korkeampi.
Politiikka on palannut jälleen sijoittajien huolenaiheeksi. Presidentti Trumpin protektionistiset aikeet asettaa tuontitulleja alumiinille ja teräkselle muistuttavat kauppasodan mahdollisuudesta. Kauppasota saattaisi leimahtaa, jos muut maat vastaisivat USA:n toimenpiteisiin asettamalla omia tuontitullejaan. Maailmankauppa ja sen myötä globaali talouskasvu kärsisivät tällaisesta suuresti.
Italian parlamenttivaaleissa kansallismielisten populistipuolueiden voitto tarkoittanee hankalia ja pitkiä hallitusneuvotteluja. Italia on kansantalouden koolla mitattuna EU:n neljänneksi suurin jäsenmaa ja se on suurista jäsenmaista velkaantunein. Siten ei ole yhdentekevää, minkälaisen suunnan Italia ottaa muun muassa EMU:n kehittämiseen liittyvissä neuvotteluissa.
”Markkinoilla totutellaan nyt viime vuosia suurempaan heiluntaan. Rahastosijoituksissa tämä näkyy käteispainojen nousuna; varoja on siirretty lyhyen koron rahastoihin. Toisaalta Pohjois-Amerikan osakerahastoihin tehtiin runsaasti uusia sijoituksia, eli korjausliike nähtiin myös ostomahdollisuutena”, arvioi johtava asiantuntija Elina Salminen Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin, yhteensä 274 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät suomalaisiin yrityksiin sijoittavat osakerahastot 10,2 prosentin tuotolla. Suomi-rahastot menestyivät parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,0). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.2.2018 |
Tuotto |
|
Suomi |
28 |
-22 |
5 616 |
10,2 % |
|
Pohjoismaat |
-127 |
-107 |
4 385 |
2,6 % |
|
Eurooppa |
-113 |
-128 |
7 701 |
7,7 % |
|
Pohjois-Amerikka |
274 |
332 |
5 771 |
-0,2 % |
|
Japani |
74 |
139 |
1 220 |
9,5 % |
|
Tyynenmeren alue |
17 |
32 |
405 |
4,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-42 |
44 |
7 062 |
9,4 % |
|
Maailma |
155 |
388 |
11 242 |
2,9 % |
|
Toimialarahastot |
0 |
12 |
1 330 |
3,1 % |
|
YHTEENSÄ |
265 |
690 |
44 732 |
Pitkän koron rahastoista pääasiassa lunastettiin pääomia, mutta globaalisti sijoittaviin luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtionlainoihin sijoittaviin rahastoihin kertyi myös uusia sijoituksia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 3,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 3,0).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
46 |
-69 |
5 835 |
0,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-73 |
-173 |
10 711 |
1,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-123 |
-143 |
2 646 |
3,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
2 |
157 |
-6,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
63 |
129 |
5 604 |
-1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-42 |
-37 |
2 597 |
1,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-57 |
30 |
3 524 |
1,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-186 |
-261 |
31 074 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2018
Markkinakatsaus, helmikuu 2018
Noin 28 prosentilla, eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista, on rahastosijoituksia. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 475 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina SalminenJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.salminen@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme