Rahastoihin sijoitettiin 597 miljoonaa euroa kesäkuussa
Pitkän koron rahastoihin kertyi 328 ja lyhyen koron rahastoihin 190 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 88 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista yhteensä 43 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lukien osakerahastot ovat menettäneet yli 3,8 miljardia euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2019 |
Osakerahastot |
-43 |
-3 827 |
41 905 |
Yhdistelmärahastot |
35 |
-21 |
23 821 |
Pitkän koron rahastot |
328 |
1 451 |
30 989 |
Lyhyen koron rahastot |
190 |
928 |
14 834 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
88 |
499 |
5 612 |
YHTEENSÄ |
597 |
-970 |
117 162 |
Epävarmuus jatkui osakemarkkinoilla USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan vuoksi. Kesäkuun lopulla markkinoilla alettiin jo ennakoida Fedin tulevaa korkopäätöstä, mikä näkyi osakekurssien nousuna. Fedin päätös pitää ohjauskorko ennallaan tuli osakemarkkinoille sopivaan aikaan, koska odotukset USA:n ja Kiinan välisistä kauppaneuvotteluista pitivät markkinat jännittyneinä. Euroopassa Saksan ostopäällikköindeksi nousi myös aavistuksen kuun lopulla, mutta taso on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Epävarmuus osakemarkkinoilla vauhditti korkorahastoihin sijoittamista. Korkosijoittajat nauttivatkin kesäkuussa hyvistä tuotoista korkojen laskiessa. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko saavutti pitkällä aikavälillä alimman tasonsa. Odotukset talouskasvun hidastumisesta laskivat inflaatiopaineita ja rahapolitiikan kiristämistarpeita, mikä on näkynyt laskevina korkoina.
”Keskuspankkien kevyempi rahapolitiikka antaa tukea osakemarkkinoiden kehitykselle ennen toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksia. Ilmassa on kuitenkin epävarmuutta, mikä näkyy luottamusindikaattoreissa ja jo annettujen tulosvaroituksien määrässä. Globaalien riskien kasvaessa hajautus on tärkeää. Korot ovat jo nyt hyvin matalalla tasolla, joten nähtäväksi jää, jatkuuko laskeva trendi loppuvuonna”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 45 miljoonaa euroa. Eniten pääomia menettivät kehittyville markkinoille ja Japaniin sijoittavat rahastot, yhteensä 75 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2019 |
Tuotto |
Suomi |
0,3 |
-134 |
4 973 |
0,2 % |
Pohjoismaat |
7 |
-52 |
4 615 |
5,2 % |
Eurooppa |
-15 |
-692 |
5 921 |
0,5 % |
Pohjois-Amerikka |
2 |
-1 153 |
5 596 |
8,8 % |
Japani |
-33 |
-450 |
718 |
-4,5 % |
Tyynenmeren alue |
-4 |
35 |
523 |
0,4 % |
Kehittyvät markkinat |
-42 |
-682 |
5 382 |
9,4 % |
Maailma |
45 |
-714 |
12 763 |
4,9 % |
Toimialarahastot |
-3 |
15 |
1 415 |
9,5 % |
YHTEENSÄ |
-43 |
-3 827 |
41 905 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi euroalueen valtiolainoihin, yhteensä 130 miljoonaa euroa. Myös globaalisti luokitellut ja korkeariskiset yrityslainat kiinnostivat. Sen sijaan euroalueen luokitellut yrityslainat menettivät pääomia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 7,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,8).
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
130 |
300 |
6 008 |
4,7 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-62 |
-1 |
9 840 |
3,4 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
43 |
425 |
3 193 |
3,8 % |
Valtioriski maailma |
0 |
-7 |
172 |
1,0 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
81 |
247 |
5 353 |
5,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
109 |
260 |
2 753 |
4,3 % |
Kehittyvät markkinat |
26 |
227 |
3 669 |
7,3 % |
YHTEENSÄ |
328 |
1 451 |
30 989 |
|
Lisätiedot:
Asiantuntija Mariia Somerla, puh. 020 793 4292
Johtava lakimies (sijoitusrahastot) Jari Virta, puh. 020 793 4252
Mediapäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme