Rahastoista lunastettiin 637 miljoonaa euroa
Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, yhteensä 680 miljoonaa euroa. Myös yhdistelmärahastot ja lyhyen koron rahastot menettivät pääomia. Uutta pääomaa kertyi puolestaan pitkän koron rahastoihin, 182 miljoonaa euroa, ja vaihtoehtoisiin rahastoihin, 19 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2019 |
Osakerahastot |
-680 |
-680 |
41 773 |
Yhdistelmärahastot |
-78 |
-78 |
22 678 |
Pitkän koron rahastot |
182 |
182 |
29 714 |
Lyhyen koron rahastot |
-81 |
-81 |
13 843 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
19 |
19 |
5 215 |
YHTEENSÄ |
-637 |
-637 |
113 222 |
Vuosi 2019 on lähtenyt liikkeelle sijoittajan kannalta positiivisesti. Joulukuun osakekurssien voimakkaat pudotukset on kurottu umpeen ja paikoitellen on menty ylikin. Syynä optimismin nousuun on ennen kaikkea Yhdysvaltain keskuspankin Fedin aikaisempaa kyyhkysmäisemmät kommentit. Fedin viestejä on tulkittu niin, ettei keskuspankki vaaranna talouden kehitystä kiristämällä rahapolitiikkaa liian ripeästi.
Euroopan keskuspankki EKP jätti ohjauskorkonsa nykyiselle tasolleen nollaan. Euroalueen talouskasvu ja iflaatio hidastuvat. Luottamusindikaattorit kertovat samoin heikentyneestä tulevaisuudenuskosta. EKP:lla ei näin ollen ole mitään kiirettä kiristää rahapolitiikkaansa.
”Joulukuun hermoilu saattoi olla ylimitoitettua, minkä vuoksi vastaliike oli tammikuussa voimakas. Maailmantalouden kasvunäkymät ovat kyllä heikentyneet, mutta Fedin ei uskota lisäävän negatiivista kierrettä kiristämällä rahapolitiikkaa. Päinvastoin sen uskotaan tarvittaessa tukevan taloutta”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin globaalisti sijoittavista rahastoista, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät markkinat menettivät 171 miljoonaa euroa. Ainoastaan Japaniin sijoittavat rahastot pääsivät niukalti plussalle. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät toimialarahastot 6,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,4). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2019 |
Tuotto |
Suomi |
-75 |
-75 |
4 790 |
-3,7 % |
Pohjoismaat |
-35 |
-35 |
4 242 |
-6,7 % |
Eurooppa |
-49 |
-49 |
5 872 |
-9,5 % |
Pohjois-Amerikka |
-2 |
-2 |
6 183 |
2,9 % |
Japani |
7 |
7 |
1 134 |
-7,5 % |
Tyynenmeren alue |
0 |
0 |
471 |
-4,3 % |
Kehittyvät markkinat |
-171 |
-171 |
5 626 |
-6,4 % |
Maailma |
-352 |
-352 |
12 158 |
-2,6 % |
Toimialarahastot |
-3 |
-3 |
1 297 |
6,5 % |
YHTEENSÄ |
-680 |
-680 |
41 773 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin, yhteensä 99 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainat 1,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,8).
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2019 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.1.2019 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
43 |
43 |
5 507 |
1,9 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-46 |
-46 |
9 426 |
-0,9 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
99 |
99 |
2 723 |
-2,6 % |
Valtioriski maailma |
-6 |
-6 |
171 |
-3,4 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
76 |
76 |
6 138 |
0,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-21 |
-21 |
2 408 |
-1,2 % |
Kehittyvät markkinat |
38 |
38 |
3 341 |
-1,6 % |
YHTEENSÄ |
182 |
182 |
29 714 |
|
Rahastoraportti, tammikuu 2019
Markkinakatsaus, tammikuu 2019
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli tammikuun lopulla yhteensä 485 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme