Rahastoista lunastettiin kesäkuussa 75 miljoonaa euroa
Eniten varoja lunastettiin pitkän koron rahastoista, yhteensä 364 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoihin puolestaan kertyi 113 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Myös vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 128 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 50 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät |
Nettomerkinnät |
Pääoma |
|
Osakerahastot |
-1 |
-356 |
43 557 |
|
Yhdistelmärahastot |
50 |
221 |
22 618 |
|
Pitkän koron rahastot |
-364 |
-674 |
30 273 |
|
Lyhyen koron rahastot |
113 |
359 |
14 355 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
128 |
363 |
4 477 |
|
YHTEENSÄ |
-75 |
-87 |
115 280 |
Kauppasotarintamalla kierrokset kiihtyivät kesäkuussa. Yhä uusista tulleista ja vastatulleista tuli ilmoituksia. Yhdysvalloissa etenkin teollisuuden ja teknologiasektorin osakekurssit kärsivät tilanteesta. Poliittinen epävarmuus oli myrkkyä myös investoinneille, koska yritysten on voitava luottaa toimintaympäristön vakauteen.
Myös rahapolitiikan kiristyminen pitää nyt sijoittajat valppaina. Vuosikymmenen jatkunut ultrakevyt rahapolitiikka on osaltaan tukenut osakurssien nousua, koska tuottoja ei ole juuri muualta saanut ja varoja on virrannut osakkeisiin. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nosti kesäkuussa odotetusti ohjauskorkoaan. Euroopan keskuspankki EKP on puolestaaan ilmoittanut lopettavansa arvopapereiden osto-ohjelman vuoden vaihteessa.
Ostojen lopetus on kuitenkin vain yksi askel rahapolitiikan normalisointiin ja ero Yhdysvaltojen rahapolitiikkaan säilyy suurehkona. EKP aikoo pitää ohjauskoron nykyisellä tasolla vuoden 2019 kesään saakka.
”EKP:n osto-ohjelman lopettus tarkoittaa sitä, että jatkossa valtionlainoille ja muille osto-ohjelman piirissä oleville arvopapereille pitää jälleen löytyä ostajia markkinoilta. EKP on ollut merkittävä toimija, joten muutos on paikoitellen suuri. Yhdysvalloissa osto-ohjelmien alasajo on sujunut hyvin, mutta Euroopalla on siinä omat haasteensa, kuten velkakriisi on osoittanut”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 77 miljoonaa euroa. Myös Pohjois-Amerikan rahastot keräsivät 58 miljoonaa euroa uusia sijoituksia.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät Japaniin sijoittavat osakerahastot 11,1 prosentin tuotolla. Kyseinen rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,8). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät |
Nettomerkinnät |
Pääoma |
Tuotto |
|
Suomi |
-17 |
-316 |
5 437 |
3,2 % |
|
Pohjoismaat |
-31 |
-234 |
4 231 |
-3,2 % |
|
Eurooppa |
-53 |
-586 |
7 219 |
2,2 % |
|
Pohjois-Amerikka |
58 |
434 |
6 098 |
9,7 % |
|
Japani |
-14 |
92 |
1 117 |
11,1 % |
|
Tyynenmeren alue |
1 |
20 |
452 |
6,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-43 |
-76 |
6 458 |
1,8 % |
|
Maailma |
77 |
328 |
11 167 |
6,4 % |
|
Toimialarahastot |
19 |
-18 |
1 377 |
8,8 % |
|
YHTEENSÄ |
-1 |
-356 |
43 557 |
|
Pitkän koron rahastoissa lähes kaikki rahastoluokat menettivät pääomia. Eniten varoja lunastettiin euroalueen luokitelluista yrityslainoista, 148 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtionlainoihin sijoittavat rahastot 1,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla parhaiten menestyivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-46 |
-72 |
5 880 |
1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-148 |
-360 |
10 447 |
0,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-97 |
-480 |
2 273 |
-0,1 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
3 |
158 |
-4,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
59 |
367 |
5 711 |
-2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-57 |
-204 |
2 396 |
-1,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-78 |
72 |
3 407 |
-3,2 % |
|
YHTEENSÄ |
-364 |
-674 |
30 273 |
|
Rahastoraportti, kesäkuu 2018
Markkinakatsaus, kesäkuu 2018
Noin 28 prosentilla, eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista, on rahastosijoituksia. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli kesäkuun lopulla yhteensä 475 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme