Finanssiala ry

Rahastoista lunastettiin viime vuonna 3,9 miljardia euroa

Jaa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin vuoden 2018 aikana nettomääräisesti yhteensä 3,9 miljardia euroa. Lisäksi rahastopääoma pieneni haastavan markkinakehityksen seurauksena. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 110,1 miljardia euroa. Finanssiala ry:n julkaisemaan Rahastoraporttiin otettiin vuoden vaihteessa mukaan uusia rahastoja, mikä kasvatti pääomia 2,8 miljardilla eurolla.

Eniten lunastuksia tehtiin viime vuonna pitkän koron rahastoista, jotka menettivät yhteensä 2,4 miljardia euroa. Osakerahastoista lunastettiin nettomääräisesti 1,9 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoista 326 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin ja vaihtoehtoisiin rahastoihin puolestaan sijoitettiin enemmän rahaa kuin niistä lunastettiin. Vuoden vaihteessa rahastopääoma kasvoi 2,8 miljardilla eurolla, kun ulkomailla myytäviä mutta Suomeen rekisteröityjä rahastoja tuli mukaan Rahastoraportille.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2018

Osakerahastot

-426

-1 897

39 911

Yhdistelmärahastot

-109

79

21 938

Pitkän koron rahastot

-550

-2 409

29 273

Lyhyen koron rahastot

-77

-326

13 952

Vaihtoehtoiset rahastot

100

653

4 985

YHTEENSÄ

-1 062

-3 900

110 059

Vuosi 2018 oli sijoittajille haastava. Yhdysvalloissa osakekursseissa saavutettiin useaan kertaan kaikkien aikojen ennätyksiä, mutta loppusyksystä meno alkoi muistuttaa vuoristorataa. Aivan vuoden lopulla nähtiin vielä poikkeuksellisen suuria päiväkohtaisia muutoksia. Lopulta koko vuoden osaketuotot jäivät miinukselle.

Korkosijoittajilla ei ollut sen helpompaa: erityisesti kehittyvien talouksien korkosijoituksissa ja korkeariskisissä yrityslainoissa tuotot jäivät heikoiksi. Ainoastaan euroalueen valtionlainat ylsivät niukalti plussalle, koska niiden korot keskimäärin laskivat.

Vuotta leimasi toisaalta talouden korkeasuhdanne, Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) rahapolitiikan kiristyminen ja korkojen nousu sekä toisaalta kauppasota, Brexit-valmistelut ja Italian finanssipolitiikka. Loppuvuodesta pessimismi nousi, kun talouden kasvuodotukset alkoivat hiipua. Yhdysvaltojen dollari vahvistui Fedin kiristäessä rahapolitiikkaansa. Se aiheutti ongelmia kehittyville talouksille, jotka olivat velkaantuneet dollareissa. Fed nosti ohjauskorkoaan vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Euroalueella ohjauskorko on yhä nollassa ja pankkien talletuskorko negatiivinen. Euroopan keskuspankki EKP lopetti arvopapereiden osto-ohjelmansa vuoden vaihteessa, mutta sijoittaa uudelleen sijoituksista palautuvat varat pehmentäen näin muutosta.

”Vuosi 2019 tulee todennäköisesti olemaan yhtä jännittävä kuin edeltäjänsä. Yhdysvaltojen ja Kiinan tullineuvotteluille odotetaan ratkaisua keväällä, Brexitiin valmistaudutaan ja Euroopassa käydään parlamenttivaalit loppukeväästä. Politiikka pysyy siten otsikoissa. Fedin ja EKP:n rahapolitiikka kiinnostaa myös. Etenkin jatkaako Fed korkojen nostoja ja pystyykö EKP nostamaan korkoa heikkenevässä taloustilanteessa”, arvioi johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin vuonna 2018 Eurooppaan sijoittavista osakerahastoista, yhteensä yli miljardi euroa. Sen sijaan Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin kertyi yli puoli miljardia euroa uusia pääomia. Kaikkien osakerahastoluokkien euromääräiset vuosituotot olivat pakkasella tai nollilla.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-19

-558

4 494

-9,1 %

Pohjoismaat

-75

-523

4 002

-11,9 %

Eurooppa

-103

-1 050

5 842

-14,3 %

Pohjois-Amerikka

29

537

5 750

-3,8 %

Japani

-4

198

1 069

-11,3 %

Tyynenmeren alue

31

53

444

-9,0 %

Kehittyvät markkinat

-81

-610

5 398

-8,8 %

Maailma

-112

191

11 703

-8,1 %

Toimialarahastot

-91

-136

1 208

0,0 %

YHTEENSÄ

-426

-1 897

39 911

 

Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin viime vuoden aikana euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä lähes puolitoista miljardia euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät hyvin vaatimattomiksi kautta linjan. Positiiviseen vuosituottoon ylsivät ainoastaan euroalueen valtionlainat 0,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,3). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-148

-607

5 428

0,4 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-233

-1 418

9 446

-1,8 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-78

-607

2 618

-3,9 %

Valtioriski maailma

4

22

179

-2,7 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-47

515

6 052

-1,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-24

-189

2 356

-3,7 %

Kehittyvät markkinat

-24

-125

3 195

-4,8 %

YHTEENSÄ

-550

-2 409

29 273

 

Rahastoraportti, joulukuu 2018 
Markkinakatsaus, joulukuu 2018

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli vuoden lopulla yhteensä 494 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye