Finanssiala ry

Rahastoista lunastettiin yli miljardi euroa syyskuussa

Jaa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa nettomääräisesti yhteensä yli miljardi euroa. Suurin osa lunastuksista kohdistui osakerahastoihin. Kuun lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 115,8 miljardia euroa.

Eniten varoja lunastettiin osakerahastoista, jotka menettivät yhteensä 559 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin lähes yhtä paljon, 467 miljoonaa euroa. Ainoastaan yhdistelmärahastoihin ja vaihtoehtoisiin rahastoihin tehtiin enemmän uusia sijoituksia kuin niistä lunastettiin.

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2018

Osakerahastot

-559

-1 442

43 812

Yhdistelmärahastot

21

345

22 983

Pitkän koron rahastot

-131

-905

30 152

Lyhyen koron rahastot

-467

-75

13 938

Vaihtoehtoiset rahastot

85

529

4 883

YHTEENSÄ

-1 052

-1 549

115 768

Kauppasotanokittelu jatkui syyskuussa. Presidentti Trump ilmoitti ottavansa käyttöön tullit 200 miljardin dollarin arvoiselle Kiinan tuonnille, johon Kiina vastasi asettamalla 60 miljardin dollarin vastatullit. Tähän oltiin kuitenkin jo varauduttu, eivätkä ilmoitukset aiheuttaneet markkinoilla suuria liikkeitä. Syyskuun lopulla Yhdysvallat pääsi Kanadan kanssa sopuun uuden vapaakauppasopimuksen päälinjoista.

Rahoitusolosuhteet kiristyvät edelleen, kun Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nosti odotusten mukaisesti ohjauskorkoaan. Lisäksi keskuspankin tase supistuu, vaikkakin hyvin hitaasti.

Lyhyet korot ovat rahapolitiikan kiristyessä kivunneet ripeästi ylöspäin: USA:n 2-vuotisen lainan korko noteerattiin syyskuun lopulla jo 2,81 prosenttiin ja ero suhteessa 10-vuotiseen lainaan on kaventunut alle 0,3 prosenttiyksiköön. Tämä on pienin korkoero sitten vuoden 2007. Keskuspankki reagoi talouden korkeasuhdanteeseen: talous on kasvanut ripeällä vauhdilla ja työttömyys on painunut jo alle neljän prosentin. Osakekurssit jatkoivat nousuaan USA:ssa.

Euroopassa talouskasvu ja inflaatio on Atlantin takaista hitaampaa. Tämän vuoksi rahapolitiikan normalisointi etenee verkkaisemmin. Euroopan keskuspankin EKP:n ensimmäisen ohjauskoron noston odotetaan tapahtuvan ensi vuoden kesällä. Arvopaperien osto-ohjelma päättyy vuoden vaihteessa, mutta keskuspankin tase supistunee hyvin hitaasti erääntyneiden lainojen uudelleensijoitusten vuoksi. Lisäjännitystä Eurooppassa on tuonut Italian finanssipolitiikan löyhentämissuunnitelmat, jonka vuoksi Italian valtionlainan korot ovat revenneet suhteessa Saksaan.

”Parhaat tuotot on viime aikoina saatu Pohjois-Amerikan rahastoista. Sen sijaan kehittyvät taloudet ovat pärjänneet heikommin. USA:n rahapolitiikan kiristyminen, korkojen nousu ja dollarin vahvistuminen näkyvät haasteena useissa kehittyvissä talouksissa, etenkin jos ne ovat vaihtotaseeltaan alijäämäisiä ja velkaantuneet dollareissa. Pääomia on virrannut kehittyvistä maista Yhdysvaltoihin ja useiden maiden valuutat ovat heikentyneet suhteessa dollariin”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin Suomeen sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 353 miljoonaa euroa. Myös suurin osa muista osakerahastoluokista menetti pääomia. Ainoastaan Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan virtasi enemmän uusia varoja kuin niistä lunastettiin. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot, keskimäärin 16,3 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,2). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-353

-713

5 160

4,3 %

Pohjoismaat

-28

-297

4 331

-1,0 %

Eurooppa

-33

-713

7 110

-0,4 %

Pohjois-Amerikka

3

424

6 520

16,3 %

Japani

17

95

1 154

14,0 %

Tyynenmeren alue

-10

5

446

8,3 %

Kehittyvät markkinat

-70

-437

6 003

-4,8 %

Maailma

-82

202

11 632

7,9 %

Toimialarahastot

-3

-9

1 456

12,9 %

YHTEENSÄ

-559

-1 442

43 812

 

Pitkän koron rahastoissa eniten varoja kertyi luokiteltuihin globaaleihin yrityslainoihin, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Sen sijaan euromääräiset luokitellut yrityslainat menettivät eniten pääomia. Joukkolainojen tuotot ovat jääneet hyvin vaatimattomiksi kautta linjan: parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 0,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9).

milj. EUR

Nettomerkinnät syyskuu 2018

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.9.2018

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-57

-355

5 554

-0,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-139

-530

10 304

-0,3 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

2

-493

2 291

0,4 %

Valtioriski maailma

2

7

163

-4,8 %

Luokitellut yrityslainat maailma

117

654

6 095

-1,8 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-3

-196

2 425

-1,3 %

Kehittyvät markkinat

-52

7

3 321

-4,7 %

YHTEENSÄ

-131

-905

30 152

 

Rahastoraportti, syyskuu 2018 
Markkinakatsaus, syyskuu 2018

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 kotitaloudella, on rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli syyskuun lopulla yhteensä 480 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Eurovaaliehdokkaat kyselyssä: Sijoitusten ympäristövaikutukset saatava läpinäkyviksi20.5.2019 08:30:56 EESTTiedote

Valtaosa Finanssiala ry:n (FA) kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista on sitä mieltä, että piensijoittajan on saatava tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Moni kuitenkin toteaa, että kestävyys pitäisi ensin määritellä yksiselitteisesti. EU:ssa onkin paraikaa valmisteilla säädös määrittämään, miten sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia pitää arvioida ja millaisia ovat ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet.

Piia-Noora Kauppi: Aikooko uusi hallitus käydä duunareiden taskuilla?16.5.2019 06:00:00 EESTTiedote

Säästäminen ja sijoittaminen ovat jo tänä päivänä entistä useamman palkansaajan harrastus, ei mikään rikkaiden etuoikeus, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Yli miljoona suomalaista on rahastosijoittajia. Heistä 39 prosenttia on työväestöä tai alempia toimihenkilöitä. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta tutkimuksesta, johon on haastateltu 2 500:aa suomalaista.

Rahoitusvirrat on suunnattava ilmaston hyväksi15.5.2019 06:30:00 EESTTiedote

Kestävä rahoitus on yksi EU:n komission tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista, ja suomalainen finanssiala on täysillä mukana tukemassa muutoksia. Finanssiala on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa lämpötilan nousu puoleentoista asteeseen ja vaatii, että tavoite kirjataan myös hallitusohjelmaan. Eturivin eurovaaliehdokkaat pohtivat Finanssiala ry:n paneelikeskustelussa tulevana maanantaina, mikä on finanssialan toimijoiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Rahanpesu kuriin finanssialan yritysten tiedonvaihdolla11.5.2019 07:30:00 EESTTiedote

Finanssialan yritysten on voitava vaihtaa keskenään tietoja epäilyttävistä liiketoimista. Tällä hetkellä pankki- ja vakuutussalaisuus estää tiedonvaihdon, mikä hankaloittaa merkittävästi rahanpesun torjuntaa. Finanssiala toivoo, että hallitusohjelmassa päätetään uusista keinoista rahanpesun torjunnassa, esimerkiksi parannetaan viranomaisten ja finanssialan yhteistyötä ja vahvistetaan valvontaa ja viranomaisten resursseja. Nyt finanssiviranomaisten sopima Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyön tiivistäminen on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme