Rahastoista lunastettiin yli puoli miljardia euroa lokakuussa
Pitkän koron rahastoista tehtiin lunastuksia yhteensä 680 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoista 103 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin 7 miljoonaa euroa. Sen sijaan osakerahastoihin sijoitettiin 223 miljoonaa euroa uutta pääomaa ja lyhyen koron rahastoihin 31 miljoonaa euroa. Vuoden alusta laskettuna vaihtoehtoisiin rahastoihin on kertynyt eniten pääomia sekä euroina että suhteessa rahastopääomaan.
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2018 |
Osakerahastot |
223 |
-1 219 |
41 119 |
Yhdistelmärahastot |
-103 |
242 |
22 166 |
Pitkän koron rahastot |
-680 |
-1 585 |
29 337 |
Lyhyen koron rahastot |
31 |
-45 |
13 937 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-7 |
580 |
4 963 |
YHTEENSÄ |
-536 |
-2 026 |
111 523 |
Lokakuussa osakekurssit laskivat kautta linjan, globaalisti keskimäärin 8 prosenttia. Kurssilasku pienensi kotimaisten osakerahastojen yhteenlaskettua pääomaa useilla miljardeilla euroilla. Korkojen nousu, kauppasota ja Italian populistihallitus hermostuttivat sijoittajia. Yhdysvaltojen 10 vuoden lainakorko nousi kuukauden lopussa 3,15 prosenttiin ja kahden vuoden korko 2,87 prosenttiin. Korkojen suhteellisen ripeä nousu on aiheuttanut paineita osakemarkkinoille, koska vaihtoehtoja osakesijoituksille alkaa löytyä korkopapereista. Korot eivät kuitenkaan vielä ole sellaisella tasolla, että kovin laajamittaista siirtymää osakkeista korkoihin olisi nähtävissä. Pitkän koron rahastoille korkojen nousu on haastavaa, kun nykyisten sijoitusten arvot laskevat.
”Sijoittajat pohtivat, onko osakemarkkinoilla tapahtunut korjausliike vai alkaako nyt pysyvämpi laskutrendi. Vaikka taustalla on korkojen nousua, riskilisien levenemistä ja dollarin vahvistumista, kauppasodasta ja poliittisista riskeistä kumpuava hermoilu vaikuttaa taustalla myös vahvasti. Yritysten hyvät tulokset ja talouden kasvu etenkin Yhdysvalloissa kuitenkin tukevat vielä osakkeita. Pysyvämmän laskutrendin alkaminen ei siten ole lainkaan selvää”, summaa johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoista eniten varoja lunastettiin Eurooppaan sijoittavista osakerahastoista, yhteensä 159 miljoonaa euroa. Sen sijaan kehittyville markkinoille sijoitaviin rahastoihin kertyi 124 miljoonaa euroa ja globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin 119 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Parhaaseen euromääräiseen vuosituottoon ylsivät Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keskimäärin 6,8 prosentin tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2018 |
Tuotto |
Suomi |
81 |
-632 |
4 734 |
-5,0 % |
Pohjoismaat |
-78 |
-375 |
3 792 |
-7,9 % |
Eurooppa |
-159 |
-872 |
6 523 |
-8,0 % |
Pohjois-Amerikka |
70 |
494 |
6 287 |
6,8 % |
Japani |
95 |
190 |
1 147 |
-2,1 % |
Tyynenmeren alue |
8 |
13 |
426 |
-3,8 % |
Kehittyvät markkinat |
124 |
-313 |
5 695 |
-7,6 % |
Maailma |
119 |
321 |
11 159 |
-1,6 % |
Toimialarahastot |
-37 |
-46 |
1 356 |
4,4 % |
YHTEENSÄ |
223 |
-1 219 |
41 119 |
|
Pitkän koron rahastoista eniten varoja lunastettiin euromääräisistä luokitelluista yrityslainoista, yhteensä 503 miljoonaa euroa. Joukkolainojen tuotot jäivät vaatimattomiksi kautta linjan: parhaaseen vuosituottoon (tai pienimpään tappioon) ylsivät euroalueen valtionlainat -1,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk -0,3).
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2018 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2018 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-96 |
-451 |
5 463 |
-1,0 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-503 |
-1 033 |
9 761 |
-1,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-40 |
-532 |
2 230 |
-1,5 % |
Valtioriski maailma |
9 |
16 |
170 |
-4,7 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-32 |
622 |
6 023 |
-2,6 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
37 |
-159 |
2 428 |
-2,8 % |
Kehittyvät markkinat |
-54 |
-47 |
3 263 |
-5,0 % |
YHTEENSÄ |
-680 |
-1 585 |
29 337 |
|
Rahastoraportti, lokakuu 2018
Markkinakatsaus, lokakuu 2018
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli 841 697 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 25 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli kuluvan vuoden lokakuun lopulla yhteensä 471 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme