Rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta – lunastuksia tehtiin noin 900 miljoonaa euroa
Lokakuussa uusia pääomia sijoitettiin vain vaihtoehtoisiin rahastoihin, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 741 miljoonaa euroa, muista päärahastoluokista yhteensä 167 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
|
Osakerahastot |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Yhdistelmärahastot |
-7 |
278 |
28 728 |
|
Pitkän koron rahastot |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-741 |
-3 291 |
14 359 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
34 |
790 |
11 344 |
|
YHTEENSÄ |
-874 |
-5 189 |
132 250 |
EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki nostivat odotetusti lokakuussa ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä inflaation hillitsemiseksi. Keskeiset globaalit osakeindeksit reagoivat rahapolitiikan kiristämiseen maltillisesti. Rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna samalla, kun maailmantalouden kasvun ennustetaan hiipuvan. Tämä pitää yllä epävarmuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut kuluvana vuonna ja vaikuttanut myönteisesti niiden rahastojen arvostuksiin, joiden dollarisijoituksia ei ole suojattu kurssimuutoksilta.
Keskuspankkien korkopäätösten seurauksena lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Pitkien korkojen osalta Yhdysvaltain ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat maltillisesti, mutta Italian valtionlainojen korko laski. Myös euroalueen yrityslainojen riskilisät kapenivat kuun lopussa. Euroalueelle sijoittavien kaikkien pitkän koron rahastoluokkien yhden kuukauden tuottoprosentit olivat positiiviset.
”Lokakuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen kuukausi. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vaikutti merkittävästi enää euroalueen lyhyisiin korkoihin. Euroalueen valtionlainojen korkojen nousu tasaantui tai korot jopa laskivat. Euroalueelle sijoittavien pitkän koron rahastoluokkien lokakuun tuottoprosentit olivat positiiviset. Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta korkosijoittaja seuraa nyt entistä tarkemmin euroalueen pitkien korkojen kehitystä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 168 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoluokista yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
8 |
-332 |
5 414 |
-21 % |
|
Pohjoismaat |
24 |
-247 |
6 725 |
-28 % |
|
Eurooppa |
44 |
-751 |
4 915 |
-18 % |
|
Pohjois-Amerikka |
55 |
-269 |
7 553 |
-3 % |
|
Japani |
-10 |
-30 |
503 |
-18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-7 |
-44 |
833 |
-20 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-44 |
-252 |
4 155 |
-17 % |
|
Maailma |
-116 |
-90 |
19 128 |
-12 % |
|
Toimialarahastot |
37 |
-58 |
1 479 |
-14 % |
|
YHTEENSÄ |
-8 |
-2 073 |
50 705 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 5 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 143 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-25 |
254 |
5 214 |
-14,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-118 |
-226 |
8 453 |
-13,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-3 |
-76 |
3 164 |
-11,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
52 |
197 |
-4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-1 |
-637 |
5 995 |
-9,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-7 |
-21 |
1 456 |
-9,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
5 |
-240 |
2 634 |
-12,6 % |
|
YHTEENSÄ |
-151 |
-893 |
27 113 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiMariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme