RAHASTOPÄÄOMA KASVUSSA SUOTUISAN MARKKINAKEHITYKSEN ANSIOSTA
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin 113 miljoona euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 50 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 16 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 11 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin 87 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Osakerahastot |
-87 |
-502 |
56 826 |
Yhdistelmärahastot |
50 |
284 |
30 659 |
Pitkän koron rahastot |
113 |
-1 227 |
28 557 |
Lyhyen koron rahastot |
16 |
-2 212 |
15 680 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
11 |
183 |
8 811 |
YHTEENSÄ |
103 |
-3 473 |
140 533 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit osakeindeksit nousivat. Pitkien korkojen laskun myötä osakkeiden arvostuskertoimet nousivat. Maailmantalouden kasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa ohjauskorkoja ja rahapolitiikan arvioidaan kiristyvän edelleen tänä vuonna kuluttajahintojen nousun hillitsemiseksi. Euroopassa sodan heijastusvaikutukset näkyvät laajasti.
Korkosijoittajalle heinäkuu oli pitkästä aikaa tuottoisa. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Korot nousivat koko alkuvuoden, joten korot ovat suhteessa edelleen korkealla tasolla. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korko oli heinäkuussa vuoden 2014 tasolla ja lyhyistä koroista 3 kuukauden euribor nousi plussan puolelle.
”Heinäkuu tarjosi pitkästä aikaa korko- ja osakesijoittajalle tuottoja. Euroalueen korkomarkkinat hinnoittelevat nyt herkästi Euroopan keskuspankin mahdollisuutta nostaa ohjauskorkoja hiipuvan talouskasvun ympäristössä. Epävarmuus on lisääntynyt korko- ja osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Pitkäjänteinen kuukausisäästäjä on kuitenkin tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy nousuja ja laskuja”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin ainoastaan toimialarahastoihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin yhteensä 35 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista yhteensä 122 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,33). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
Suomi |
4 |
-209 |
5 941 |
-17 % |
Pohjoismaat |
-40 |
-138 |
7 792 |
-15 % |
Eurooppa |
-29 |
-449 |
5 634 |
-8 % |
Pohjois-Amerikka |
-16 |
119 |
8 095 |
5 % |
Japani |
-28 |
76 |
658 |
-6 % |
Tyynenmeren alue |
-3 |
131 |
1 090 |
-6 % |
Kehittyvät markkinat |
-1 |
-137 |
5 008 |
-11 % |
Maailma |
-5 |
170 |
21 035 |
-2 % |
Toimialarahastot |
31 |
-65 |
1 573 |
-4 % |
YHTEENSÄ |
-87 |
-502 |
56 826 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 143 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 30 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 0,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2022 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
55 |
70 |
5 450 |
-8,9 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
33 |
-479 |
8 726 |
-9,3 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
45 |
-116 |
3 299 |
-8,7 % |
Valtioriski maailma |
6 |
54 |
219 |
0,5 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-30 |
-507 |
6 593 |
-4,7 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
0 |
3 |
1 545 |
-6,8 % |
Kehittyvät markkinat |
5 |
-252 |
2 726 |
-8,9 % |
YHTEENSÄ |
113 |
-1 227 |
28 557 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2022
Markkinakatsaus, heinäkuu 2022
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.
Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.
FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote
Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.
FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.
Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa8.3.2024 16:18:57 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme