Rahastosijoittajalla kelpo vuosi 2017
Eniten uusia sijoituksia tehtiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 2,8 miljardilla euroa. Pitkän koron rahastot keräsivät noin miljardi euroa, lyhyen koron rahastot noin puoli miljardia euroa ja vaihtoehtoiset rahastot 642 miljoonaa euroa. Sen sijaan osakerahastoista lunastettiin nettomääräisesti 484 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2017 |
Osakerahastot |
185 |
-484 |
43 976 |
Yhdistelmärahastot |
142 |
2 791 |
22 520 |
Pitkän koron rahastot |
105 |
1 002 |
31 600 |
Lyhyen koron rahastot |
-168 |
512 |
14 174 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
115 |
642 |
3 955 |
YHTEENSÄ |
378 |
4 463 |
116 226 |
Viime vuonna maailmantalouden kasvu kiihtyi, yritykset tekivät hyviä tuloksia ja luottamus talouteen parani. Myös Suomen talous pääsi vihdoin mukaan globaaliin noususuhdanteeseen. Osakekurssit nousivat reippaasti osakeindeksien rikkoessa yhä uusia ennätyksiä. Pitkissä koroissa ei silti vieläkään nähty odotettua nousua. Keskuspankkien rahapolitiikka jatkoi eriytymistään. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan yhteensä kolme kertaa kun taas Euroopan keskuspankki EKP jatkoi elvyttävällä linjalla. Euron voimakas vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikensi dollarimääräisten sijoitusten tuottoja euroissa.
”Vuosi oli erinomainen rahastosijoittajalle. Osakerahastot tuottivat keskimäärin 9,5 prosenttia ja myös tiettyjen korkorahastojen tuotto oli hyvä. Maailmantalouden kasvun odotetaan kiihtyvän edelleen vuonna 2018 ja yritysten tulosten kasvavan. Talouden perustekijät tukevat osakemarkkinoita. Rahapolitiikan kiristymistä ja korkojen nousua seurataan kuitenkin tarkasti”, summaa Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen.
Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi vuonna 2017 eurooppalaisiin osakerahastoihin, yhteensä 802 miljoonaa euroa. Myös Japanin, Tyynenmeren alueen ja kehittyvien markkinoiden osakemarkkinat saivat enemmän pääomia kuin niistä lunastettiin. Muut osakerahastoluokat menettivät pääomia. Reippaimmin pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista, noin 900 miljoonaa euroa.
Osakerahastoista parhaaseen vuosituottoon euroissa mitattuna ylsivät Eurooppaan ja Japaniin sijoittavat osakerahastot 13,4 prosentin tuotolla. Eurooppan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,6). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2017 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Suomi |
34 |
-119 |
5 468 |
7,8 % |
Pohjoismaat |
17 |
-176 |
4 520 |
8,9 % |
Eurooppa |
78 |
802 |
7 986 |
13,4 % |
Pohjois-Amerikka |
69 |
-902 |
5 466 |
5,0 % |
Japani |
22 |
146 |
1 065 |
13,4 % |
Tyynenmeren alue |
2 |
58 |
373 |
10,8 % |
Kehittyvät markkinat |
-34 |
112 |
6 870 |
11,3 % |
Maailma |
-4 |
-314 |
10 870 |
8,3 % |
Toimialarahastot |
0 |
-90 |
1 358 |
9,9 % |
YHTEENSÄ |
185 |
-484 |
43 976 |
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi kehittyvien talouksien korkorahastoihin, yhteensä 886 miljoonaa euroa. Kehittyvien talouksien korkomarkkinat ovat tarjonneet hyviä korkotuottoja tilanteessa, jossa niiden valtionlainojen korot ovat olleet hyvin vaatimattomat. Korkorahastot tuottivat keskimäärin 2,4 prosenttia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 5,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 4,8).
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2017 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2017 |
Tuotto 12 kk (ka.) |
Valtioriski EUR |
-8 |
-507 |
5 931 |
0,2 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
52 |
400 |
10 907 |
2,4 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-9 |
-179 |
2 801 |
5,9 % |
Valtioriski maailma |
1 |
-52 |
161 |
-2,4 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
32 |
376 |
5 645 |
0,7 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
78 |
2 658 |
3,6 % |
Kehittyvät markkinat |
49 |
886 |
3 497 |
5,4 % |
YHTEENSÄ |
105 |
1 002 |
31 600 |
Noin 28 prosentilla eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista on rahastosijoituksia. Suomeen on rekisteröity 26 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli vuoden 2017 lopulla yhteensä 470 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina SalminenAnalyytikko
Puh:+358 20 793 4258elina.salminen@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoViestintäpäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme