Finanssiala ry

Rahastosijoittajalla kelpo vuosi 2017

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 4,5 miljardia euroa uutta pääomaa. Suotuisan markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma kasvoi lisäksi noin viidellä miljardilla eurolla. Vuoden lopussa rahastojen yhteenlaskettu arvo oli 116,2 miljardia euroa, mikä on 9,5 miljardia euroa ja 8,9 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa.

Eniten uusia sijoituksia tehtiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 2,8 miljardilla euroa. Pitkän koron rahastot keräsivät noin miljardi euroa, lyhyen koron rahastot noin puoli miljardia euroa ja vaihtoehtoiset rahastot 642 miljoonaa euroa. Sen sijaan osakerahastoista lunastettiin nettomääräisesti 484 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät

joulukuu 2017

Nettomerkinnät

vuoden alusta

Pääoma

31.12.2017

Osakerahastot

185

-484

43 976

Yhdistelmärahastot

142

2 791

22 520

Pitkän koron rahastot

105

1 002

31 600

Lyhyen koron rahastot

-168

512

14 174

Vaihtoehtoiset rahastot

115

642

3 955

YHTEENSÄ

378

4 463

116 226

Viime vuonna maailmantalouden kasvu kiihtyi, yritykset tekivät hyviä tuloksia ja luottamus talouteen parani. Myös Suomen talous pääsi vihdoin mukaan globaaliin noususuhdanteeseen. Osakekurssit nousivat reippaasti osakeindeksien rikkoessa yhä uusia ennätyksiä. Pitkissä koroissa ei silti vieläkään nähty odotettua nousua. Keskuspankkien rahapolitiikka jatkoi eriytymistään. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan yhteensä kolme kertaa kun taas Euroopan keskuspankki EKP jatkoi elvyttävällä linjalla. Euron voimakas vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikensi dollarimääräisten sijoitusten tuottoja euroissa.

”Vuosi oli erinomainen rahastosijoittajalle. Osakerahastot tuottivat keskimäärin 9,5 prosenttia ja myös tiettyjen korkorahastojen tuotto oli hyvä. Maailmantalouden kasvun odotetaan kiihtyvän edelleen vuonna 2018 ja yritysten tulosten kasvavan. Talouden perustekijät tukevat osakemarkkinoita. Rahapolitiikan kiristymistä ja korkojen nousua seurataan kuitenkin tarkasti”, summaa Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen.

Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi vuonna 2017 eurooppalaisiin osakerahastoihin, yhteensä 802 miljoonaa euroa. Myös Japanin, Tyynenmeren alueen ja kehittyvien markkinoiden osakemarkkinat saivat enemmän pääomia kuin niistä lunastettiin. Muut osakerahastoluokat menettivät pääomia. Reippaimmin pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista, noin 900 miljoonaa euroa.  

Osakerahastoista parhaaseen vuosituottoon euroissa mitattuna ylsivät Eurooppaan ja Japaniin sijoittavat osakerahastot 13,4 prosentin tuotolla. Eurooppan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 1,6). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät

joulukuu 2017

Nettomerkinnät

vuoden alusta

Pääoma

31.12.2017

Tuotto

12 kk (ka.)

Suomi

34

-119

5 468

7,8 %

Pohjoismaat

17

-176

4 520

8,9 %

Eurooppa

78

802

7 986

13,4 %

Pohjois-Amerikka

69

-902

5 466

5,0 %

Japani

22

146

1 065

13,4 %

Tyynenmeren alue

2

58

373

10,8 %

Kehittyvät markkinat

-34

112

6 870

11,3 %

Maailma

-4

-314

10 870

8,3 %

Toimialarahastot

0

-90

1 358

9,9 %

YHTEENSÄ

185

-484

43 976

 

Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja kertyi kehittyvien talouksien korkorahastoihin, yhteensä 886 miljoonaa euroa. Kehittyvien talouksien korkomarkkinat ovat tarjonneet hyviä korkotuottoja tilanteessa, jossa niiden valtionlainojen korot ovat olleet hyvin vaatimattomat. Korkorahastot tuottivat keskimäärin 2,4 prosenttia. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat 5,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla mitattuna (Sharpe 12 kk 4,8).

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2017

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma

31.12.2017

Tuotto

12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-8

-507

5 931

0,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

52

400

10 907

2,4 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-9

-179

2 801

5,9 %

Valtioriski maailma

1

-52

161

-2,4 %

Luokitellut yrityslainat maailma

32

376

5 645

0,7 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-12

78

2 658

3,6 %

Kehittyvät markkinat

49

886

3 497

5,4 %

YHTEENSÄ

105

1 002

31 600

 

Noin 28 prosentilla eli 1,2 miljoonalla 15–79 -vuotiaista suomalaisista on rahastosijoituksia. Suomeen on rekisteröity 26 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli vuoden 2017 lopulla yhteensä 470 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote

Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye