Amnesty International

Raiskauksia, murhia ja kidutusta: Myanmarin armeija syyllistynyt järjestelmällisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan

Jaa

Amnestyn uusi raportti osoittaa, että Myanmarin armeija on syyllistynyt järjestelmällisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan Rakhinen osavaltiossa. Hirmutekojen taustalla on armeijan tavoite ajaa rohingya-vähemmistö pois Myanmarista. Raportissa nimetään ne Myanmarin turvallisuusjoukkojen yksiköt, jotka ovat päävastuussa rikoksista.

Ilmakuva poltetusta Kha Ru Chaungin kylästä Rakhinessa, 27 syyskuuta 2017.
Ilmakuva poltetusta Kha Ru Chaungin kylästä Rakhinessa, 27 syyskuuta 2017.

Seitsemän viikon aikana Myanmarn armeijan toimet ovat ajaneet 530 000 rohingyaa pois maasta. Myanmarin joukot ovat surmanneet ainakin satoja rohingyoja, sekä syyllistyneet raiskauksiin ja muuhun seksuaaliseen väkivaltaan. Laajamittaisilla ja järjestelmällisillä tuhopoltoilla armeija on ilmeisesti pyrkinyt ajamaan rohingyat pois Rakhinen osavaltiosta.

Amnestyn keräämä todistajalausunnot, uudet satelliittikuvat ja data, sekä valokuva- ja videomateriaali osoittavat, että Myanmarin joukkojen hirmuteot ovat osa järjestelmällistä rohingya-vähemmistöön kohdistettua kampanjaa.

Silminnäkijät nimeävät muutamia tiettyjä turvallisuusjoukkojen yksiköitä hirmuteoista kertoessaan. Näiden joukossa on kaksi Myanmarin armeijan yksikköä (Western Command ja 33rd Light Infrantry Division) sekä poliisin rajavartioyksikkö.

”Myanmarin viranomaisten julmien, koko Pohjois-Rakhinessa asuvaan rohingya-vähemmistöön kohdistettujen kostotoimien tavoitteena on mitä ilmeisemmin ajaa rohingyat pois maasta pysyvästi. Nämä hirmuteot vauhdittavat yhtä pahimmista pakolaiskriiseistä, joita alueella on nähty vuosikymmeniin”, sanoo Tirana Hassan, Amnestyn kriisityön johtaja.

”Näiden vastenmielisten rikosten paljastaminen on ensimmäinen askel kohti oikeuden toteutumista. Tekijä on saatava vastuuseen; Myanmarin armeija ei voi lakaista ihmisoikeusloukkauksia maton alle. Armeijan ylipäällikkö Min Aung Hlaingin täytyy toimia, jotta hänen joukkojensa tekemät ihmisyyden vastaiset rikokset pysäytetään välittömästi.”

Rikoksia ihmisyyttä vastaan

Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä listataan 11 tekoa, jotka lasketaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan silloin, kun ne tehdään tietoisesti. Myanmarin armeija on syyllistynyt ainakin kuuteen näistä rikoksista; murhiin, karkotuksiin ja pakkosiirtoihin, kidutukseen, raiskauksiin ja muihin seksuaalisen väkivallan muotoihin, vainoon sekä muihin epäinhimillisiin tekoihin, kuten ruoan ja lääkeavun epäämiseen.

Tämä lopputulos perustuu yli 120 Bangladeshiin paenneelta rohingyalta viime viikkojen aikana kerättyihin todistajalausuntoihin. Lisäksi Amnesty on haastatellut 30 lääkinnän ammattilaista, avustusjärjestöjen työntekijöitä, toimittaja ja Bangladeshin viranomaisia. Muut Amnestyn keräämät tiedot, kuten satelliittikuvat ja valokuva-aineista, vahvistavat todistajien lausunnot.

Surmia ja joukkomurhia

Rakhinen väkivaltaisuudet käynnistyivät, kun aseellinen roghingya-ryhmä Arakan Rohingya Salvation Army (ARSA) iski 30 Myanmarin poliisin toimipisteeseen 25. elokuuta. Sen jälkeen Myanmarin turvallisuusjoukot saartoivat useita rohingyojen kyliä Rakhinen osavaltion pohjoisosissa. Useassa tapauksessa poliisit ja sotilaat ampuivat kodeistaan pakenevia rohingyoja. Satoja rohingyoja kuoli tai haavoittui.

Selviytyjät kertovat pakomatkasta lähiseudun riisipelloille ja kukkuloille, joilla he piileskelivät, kunnes armeijan joukot poistuivat kylistä. Useat vanhukset ja liikuntarajoitteiset eivät päässeet pakenemaan; Myanmarin armeija poltti monet heistä koteihinsa.

Myanmarin joukot näyttävät kohdistaneen tämäntyyppisiä hyökkäyksiä erityisesti kyliin, joiden lähialueilla ARSA:n hyökkäykset tapahtuivat.

Amnestyn tutkijat haastattelivat 17 Chut Pyi -kylän joukkomurhan selviytyjää, joista kuudella oli ampumahaavoja. Lähes kaikki olivat menettäneet väkivaltaisuuksissa yhden tai useamman perheenjäsenen.

12-vuotias Fatima kertoi Amnestylle, olleensa kotonaan vanhempiensa, kahdeksan sisaruksensa ja isoäitinsä kanssa kun perhe huomasi tulipalon toisessa kylän osassa. Perheen juostessa ulos talostaan univormuihin pukeutuneet miehet alkoivat ampua heitä takaa päin. Fatima näki kun hänen isänsä ja 10-vuotias siskonsa ammuttiin. Myös Fatiman reiteen osui luoti.

”Kaaduin maahan, mutta naapurini otti minut syliin ja kantoi minua”, hän muistelee.

Viikon mittaisen pakomatkan jälkeen Fatima sai lopulta hoitoa Bangladeshissa. Myös hänen äitinsä ja vanhempi veljensä tapettiin Chut Pyinissä.

Oikeuslääketieteen asiantuntijat ovat vahvistaneet, että haava Fatiman jalassa on todennäköisesti aiheutunut reiteen takaapäin menneestä luodista. Lääkinnän ammattilaiset Bangaldeshissa kertovat hoitaneensa lukuisia vastaavia haavoja.

Raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa

Amnesty haastatteli seitsemää rohingyaa, jotka kokivat seksuaalista väkivaltaa Myanmarin joukkojen käsissä. Heistä neljä – kolme naista ja yksi 15-vuotias tyttö – oli raiskattu.

Myanmarin sotilaat hyökkäsivät Min Gyin kylään 30. elokuuta. Joukot teloittivat lukuisia miehiä ja poikia sekä joitakin naisia ja lapsia. Naiset vietiin ryhmissä läheisiin taloihin, jonka jälkeen naiset raiskattiin ja talot sytytettiin tuleen.

30-vuotias S.K. kertoi Amnestylle kokemastaan.

”He veivät naiset ryhmissä eri taloihin. …Meitä [naisia] oli viisi, neljä [armeijan univormuihin pukeutunutta] sotilasta otti meidät. He veivät rahamme ja omaisuutemme, ja sitten he löivät meitä puisella kepillä. Lapseni olivat kanssani. He löivät myös [lapsiani]. He löivät kaksivuotiasta poikaani Shafia kovaa puisella kepillä. Yksi isku, ja hän oli kuollut…Kolme lastani tapettiin.”

”Kaikki naiset riisuttiin alastomiksi…Ensin he löivät meitä päähän tehdäkseen meidät heikoiksi. Sitten he löivät meitä [sukupuolielimiin] puisilla kepeillä. Sitten he raiskasivat meidät. Eri sotilas jokaista [naista] kohti.”

Raiskauksen jälkeen sotilaat sytyttivät talot palamaan. Moni talon sisällä olleista ihmisistä kuoli tulipalossa.

Systemaattisia tuhopolttoja

Myanmarin armeija on hyödyntänyt poltetun maan taktiikkaa rohingyojen etnisessä puhdistuksessa. Amnestyn analyysi osoittaa, että Rakhinen osavaltion pohjoisosissa on 25. elokuuta jälkeen tapahtunut ainakin 156 suurta tulipaloa. Tämä arvio on mitä luultavammin todellista lukumäärää pienempi.

Tulipaloja ennen ja niiden jälkeen otetut satelliittikuvat tukevat silminnäkijöiden antamaa tietoa, jonka mukaan Myanmarin turvallisuusjoukot polttivat ainoastaan rohingyojen asuttamia kyliä ja alueita.

Amnesty on pyytänyt pääsyä Rakhineen, jotta järjestö voisi tutkia ihmisoikeusloukkauksia paikan päällä. Järjestö haluaa tutkia myös ARSA -organisaation toimia.

”Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä tuumasta toimeen Myanmarin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Lopettamalla sotilasyhteistyö ja asettamalla aseidenvientikielto sekä pakotteita ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleville henkilöille, kansainvälinen yhteisö voi viestittää, ettei rikoksia ihmisyyttä vastaan siedetä”, Tirana Hassan sanoo.

”Kansanvälisen yhteisön on varmistettava, ettei etnisen puhdistuksen tavoitteita saavuteta. Siksi yhteisön on autettava Bangaldeshia tukemaan rohingya-pakolaisia ja varmistettava, että Myanmar kunnioittaa pakolaisten oikeutta palata koteihinsa. Lisäksi Myanmarin hallituksen on tehtävä loppu tämän kriisin pohjimmaiselle syylle – rohingyojen järjestelmälliselle syrjinnälle.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Anu Tuukkanen
Asiantuntija, ihmisoikeuspuolustajat ja maakohtainen työ
Amnesty International, Suomen osasto
+358 40 833 0485
anu.tuukkanen@amnesty.fi

Kuvat

Ilmakuva poltetusta Kha Ru Chaungin kylästä Rakhinessa, 27 syyskuuta 2017.
Ilmakuva poltetusta Kha Ru Chaungin kylästä Rakhinessa, 27 syyskuuta 2017.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/
 
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.
 
 
 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Kutsumuistutus: Saako Afganistaniin palauttaa? Keskustelutilaisuus ke 22.11. klo 8.3016.11.2017 11:40Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid sekä vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teit

Kutsu toimittajille: Saako Afganistaniin palauttaa?8.11.2017 10:59Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelu käydään englannin kielellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme