RAKLI: Muuttoliike ja matala korkotaso vauhdittavat rakentamista ja kiinteistömarkkinoita pääkaupunkiseudulla
Vuonna 2016 kiinteistökauppamarkkinoilla saavutettiin ennätysvolyymi 7,4 miljardia euroa ja korkotason pysyessä matalalla kaupankäynti jatkuu vilkkaana myös tänä vuonna. Ulkomaisten sijoittajat osallistuivat viime vuonna hieman vajaaseen kolmannekseen Suomessa toteutetuista kaupoista. Toimijarakenteen lisäksi myös sijoitusstrategiat ovat monipuolistuneet, ja kiinnostus vaihtoehtoisia kohteita kohtaan on lisääntynyt.
”Myös kuluvasta vuodesta on odotettavissa aktiivinen ja mielenkiintoinen sijoitusvuosi matalan korkotason siivittämänä. On hienoa seurata, kuinka kotimaiset kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat ja sijoittajakenttä monipuolistuu ja kansainvälistyy”, sanoo RAKLIn jäsenkunnan edustaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kiinteistösijoitusten salkunhoitaja Kaisa Kallio.
Hotellit tuottoisin kiinteistötyyppi vuonna 2016
Toimistovuokrat ovat parhailla alueilla lähteneet nousuun, vaikka KTI Kiinteistöindeksin nettotuottoastetta painaakin se, että lähes viidennes pääkaupunkiseudun toimistotiloista on tyhjillään. Asuntovuokrien nousu on hidastunut sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa.
Suorien suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli vuonna 2016 KTI Kiinteistöindeksin mukaan 6,2 prosenttia. Nettotuottoaste laski 5,6 prosenttiin, mutta arvonmuutoksen noustessa 0,6 prosenttiin pysyi kokonaistuotto samalla tasolla kuin vuonna 2015. Hotellit olivat markkina-arvojen nousun myötä parhaiten tuottava kiinteistötyyppi 12,4 prosentin kokonaistuotolla. Myös asuntojen kahdeksan prosentin tuotto oli jälleen hyvä, vaikka niissä keskimääräinen nettotuottoaste laskikin selkeästi edellisestä vuodesta.
Vahvan sijoituskysynnän myötä prime-kohteiden tuottovaatimukset ovat edelleen jatkaneet laskuaan, ja etenkin Helsingin keskustassa ne ovat selvästi matalammalla tasolla kuin edellisen suhdannehuipun aikaan vuonna 2007. Toimistojen prime-tuottovaatimukset ovat laskussa myös muiden suurten kaupunkien keskusta-alueilla.
”Hyvillä sijainneilla toimisto- ja liiketiloille on kysyntää. Tarvitaan aktiivisia ja innovatiivisia kiinteistöjen käyttäjiä ja omistajia, jotka yhteistyössä löytävät kullekin yritykselle omannäköiset ja toimintaa parhaiten tukevat tilaratkaisut huomioiden työnteon kulttuurin ja työympäristöjen muuttumisen”, Kaisa Kallio kommentoi markkinatilannetta.
Rakentamisen korkea volyymi nostaa tarjoushintoja
Urakkatarjoushinnat ovat nousseet vuodessa seitsemän prosenttia, mikä ylittää selvästi rakennuskustannusindeksin alle prosentin tasolla pysyneen nousun. Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on hieman vähentynyt ollen nyt kolme prosenttia alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tarjousten hintahajonta on kuitenkin edelleen alle pitkän aikavälin keskiarvon.
Asuntorakentamisen volyymi on korkealla tasolla, vaikka uusia asuntoja ei enää aleta rakentaa yhtä kiivaaseen tahtiin kuin parina edeltävänä vuonna. Valmistuvien asuntojen määrän huippu osuu tälle vuodelle, kun uusia koteja valmistuu pääkaupunkiseudulle lähes 13 000. Myös asuntojen korjausrakentamista on paljon käynnissä, kun lähiöiden kerrostalot tulevat korjausikään ja niitä uudistetaan nykytarpeita vastaaviksi.
Toimitilarakentamista on myös paljon käynnissä. Näkyvimpiä ovat suuret kauppakeskushankkeet, mutta myös liikenteen rakennuksia ja toimistoja on rakenteilla paljon. Vilkkaan uudisrakentamisen seurauksena myös olemassa olevia toimitiloja kehitetään, korjataan ja laajennetaan nyt ahkerasti, kun kysyntä painottuu moderneihin tiloihin ja niitä on myös runsaasti tarjolla. Perusparannuksista omassa kokoluokassaan ovat kesällä valmistuva Eduskuntatalo ja maarakennusurakkavaiheessa oleva Olympiastadion.
Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RAKLIn jäsenistöstä kootut RAPAL Oy:n hanke- ja hintarekisterit, RPT Docu Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot sekä yleiset talousennusteet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko SomersalmiTekninen johtaja
Puh:040 720 7645mikko.somersalmi@rakli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.