Raportti: Alustatalous ei ole jakamistaloutta (välttämättä) - Lähtökohtia alustatalouden sääntelyyn
Alusta- ja jakamistaloudesta puhutaan toisinaan synonyymeinä. Tämä sekaannus hämärtää jakamistalouden myönteisiä puolia ja houkuttelee päätöksentekijöitä kohtelemaan alustataloutta perusteettoman keveästi. Näin väittää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija, YTT Maija Mattila tuoreessa raportissaan "Alustatalous ei ole jakamistaloutta (välttämättä) – Lähtökohtia alustatalouden sääntelyyn".
Raportti luettelee muun muassa Airbnb:n, Uberin ja CouchSurfingin ilmiöiksi, jotka on liitetty jakamistalouteen. Omistaminen on menettänyt merkitystään ja ihmiset ovat valmiita jakamaan muun muassa autokyytejä, kotisohviaan ja toimistotiloja tuntemattomien kanssa. Jakamistalouden pohjimmaisena ideana on resurssien tehokas käyttö niitä jakamalla. Vielä joitakin vuosia sitten Maailman talousfoorumi maalailikin jakamistaloudesta ratkaisua luonnonvarojen ylikäyttöön.
Mattilan raportin mukaan lupauksia ei ole monilta osin lunastettu. Airbnb-alustan lyhyet vuokrasuhteet ovat poistaneet asuntoja suurkaupunkien asukkaiden markkinoilta ja kiihdyttäneet asuntopulaa. Airbnb:tä myös käytetään "haamuhotellien" pyörittämiseen. Uberia on vaikea nähdä jakamisena, koska taksikyytejä ei ajettaisi ilman erillistä tilausta.
– Jakamistalous pitäisi määritellä tiukasti. Siinä ei ole kyse ruokalähetti- tai kuljetuspalveluista, eikä muustakaan toiminnasta, joka ei ole aidosti jakamista, Maija Mattila sanoo. – Jakamistalous pitää ymmärtää vain ja ainoastaan toiminnaksi, jossa resursseja käytetään tehokkaasti vertaisten kesken – muu osa alustataloudesta on perinteisempää liiketoimintaa, vaikkakin uudenlaisten alustojen kautta.
Jakamistalouden tiukalla määritelmällä päästään käsiksi siihen, miten alustataloutta pitäisi säännellä. Sääntelyn tarve liittyy muun muassa markkinoille pääsyyn, vastuujärjestelyihin, kuluttajansuojaan, työn tekemiseen liittyviin oikeuksiin sekä verotukseen. Minkälaisia elinkeinolupia uusilta alustoilta vaaditaan? Mikä on Facebookin vastuu sen käyttäjien julkaisemasta sisällöstä? Ovatko Foodoran ja Woltin ruokalähetit todella freelancereita vai pitäisikö heihin suhtautua työntekijöinä? Alustatalouden sääntelyn kehittäminen on tällä hetkellä Euroopan Unionin agendalla liittyen digitaalisiin sisämarkkinoihin.
Raportin mukaan selkeä jakamistalouden erottaminen muusta alustataloudesta mahdollistaa jakamistalouden suojaamisen. Sääntelyllä voidaan varmistaa, että jakamiseen tarkoitetut alustat todella toimivat tarkoituksensa mukaisesti, ja toisaalta varmistaa, että muu alustatalous ei jää sääntelemättömäksi villiksi länneksi. Esimerkiksi Amsterdamissa oman asunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti on rajattu 60 päivään vuodessa ja Tanskassa verovapaan vuokrauksen rajaksi on säädetty 70 päivää.
– Jos jokin ilmiö ei ole jakamistaloutta, ei ole mitään erityistä syytä säännellä sitä mahdollisimman löysästi. Tämä on erityisen tärkeä näkökulma tarkasteltaessa työntekijöiden asemaa alustataloudessa, Mattila huomauttaa.
Nyt julkaistu raportti on osa Maija Mattilan tutkimusprojektia, jossa hän tarkastelee työn murrosta ja siitä seuraavia muutostarpeita työelämä-, sosiaali- ja koulutuspolitiikalle. Projektin loppuraportti ilmestyy alkuvuodesta 2019 ja se tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia alustatalouden sääntelemiseksi, erityisesti työnteon näkökulmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektitutkija Maija Mattila, p. 050 575 1338, maija.mattila(at)sorsafoundation.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportinjulkistus: Suomen EU-puheenjohtajuus ja Länsi-Balkanin jäsenyysperspektiivi29.1.2019 06:00:00 | Kutsu
EU:n laajentumisesta ei Suomessa juuri puhuta, vaikka EU-puheenjohtajuus on ovella. Missä vaiheessa kukin maa on lähentymisprosessissan? Miten tämä vaikuttaa Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja voiko Suomi puheenjohtajana voi vaikuttaa laajentumisprosessiin?
Julkaisu: Liika keskittyminen kaupallistamiseen vie tiedepolitiikkaa sivuraiteelle23.1.2019 10:12:39 | Tiedote
Yliopistojen suuntaan on luotu 1990-luvulta asti yhä enemmän odotuksia siitä, että niiden pitäisi hyödyttää entistä lyhyemmällä aikajänteellä ja suoraviivaisemmin talouskehitystä. Tähän genreen kuuluu myös keskustelu yrittäjäyliopistosta, jota YTM Antti Alaja ruotii ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Yrittäjäyliopisto - kriittinen katsaus”.
Raportti: Euraasian talousunioni voi tulevaisuudessa vaikuttaa energian hintaan Suomessa17.12.2018 16:58:25 | Tutkimus
Euraasian talousunionin perustamisesta tulee pian kuluneeksi neljä vuotta. Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarjan julkaisussa VTM Markus Holmgren erittelee Euraasian talousunionin tähänastista kehitystä ja sitä, miten talousunionin tulevaisuudennäkymät vaikuttavat Suomeen.
Tutkijat haastavat puolueet ekologiseen jälleenrakentamiseen16.11.2018 12:10:27 | Kutsu
IPCC:n ja Suomen ilmastopaneelin tänä syksynä julkaistut selvitykset ovat olleet karua luettavaa. Ilmastopolitiikassa on paljon kirittävää sekä globaalisti että Suomessa, jotta lämpeneminen saadaan pysäytettyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5C asteeseen. Minkälainen talouden rakennemuutos Suomessa tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi?
Raportin julkistus: Punainen lanka hukassa kuntien lapsiperhetyössä?29.10.2018 05:55:00 | Kutsu
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on unohtunut kuntien lapsiperhestrategiatyöstä ja valtion toiminta viimeisen neljän vuosikymmenen aikana on lähinnä keskeyttänyt ja hämmentänyt kunnissa kulloinkin käynnissä ollutta, lasten ja nuorten parhaaksi tehtyä strategiatyötä. Näin väittää THL:n entinen tutkimusprofessori, dosentti Matti Rimpelä, joka on kirjoittanut yhdessä Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelän ja strategiapäällikkö Juuso Heinisuon kanssa tuoreen raportin "Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä" (Kalevi Sorsa -säätiö).
Raportin julkistus: Punainen lanka hukassa kuntien lapsiperhetyössä?15.10.2018 07:00:00 | Kutsu
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on unohtunut kuntien lapsiperhestrategiatyöstä ja valtion toiminta viimeisen neljän vuosikymmenen aikana on lähinnä keskeyttänyt ja hämmentänyt kunnissa kulloinkin käynnissä ollutta, lasten ja nuorten parhaaksi tehtyä strategiatyötä. Näin väittää THL:n entinen tutkimusprofessori, dosentti Matti Rimpelä, joka on kirjoittanut yhdessä Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelän ja strategiapäällikkö Juuso Heinisuon kanssa tuoreen raportin "Onko strategioista tullut tragedioita? Lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä" (Kalevi Sorsa -säätiö).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme