Raportti: Alustatalous ei ole jakamistaloutta (välttämättä) - Lähtökohtia alustatalouden sääntelyyn
Raportti luettelee muun muassa Airbnb:n, Uberin ja CouchSurfingin ilmiöiksi, jotka on liitetty jakamistalouteen. Omistaminen on menettänyt merkitystään ja ihmiset ovat valmiita jakamaan muun muassa autokyytejä, kotisohviaan ja toimistotiloja tuntemattomien kanssa. Jakamistalouden pohjimmaisena ideana on resurssien tehokas käyttö niitä jakamalla. Vielä joitakin vuosia sitten Maailman talousfoorumi maalailikin jakamistaloudesta ratkaisua luonnonvarojen ylikäyttöön.
Mattilan raportin mukaan lupauksia ei ole monilta osin lunastettu. Airbnb-alustan lyhyet vuokrasuhteet ovat poistaneet asuntoja suurkaupunkien asukkaiden markkinoilta ja kiihdyttäneet asuntopulaa. Airbnb:tä myös käytetään "haamuhotellien" pyörittämiseen. Uberia on vaikea nähdä jakamisena, koska taksikyytejä ei ajettaisi ilman erillistä tilausta.
– Jakamistalous pitäisi määritellä tiukasti. Siinä ei ole kyse ruokalähetti- tai kuljetuspalveluista, eikä muustakaan toiminnasta, joka ei ole aidosti jakamista, Maija Mattila sanoo. – Jakamistalous pitää ymmärtää vain ja ainoastaan toiminnaksi, jossa resursseja käytetään tehokkaasti vertaisten kesken – muu osa alustataloudesta on perinteisempää liiketoimintaa, vaikkakin uudenlaisten alustojen kautta.
Jakamistalouden tiukalla määritelmällä päästään käsiksi siihen, miten alustataloutta pitäisi säännellä. Sääntelyn tarve liittyy muun muassa markkinoille pääsyyn, vastuujärjestelyihin, kuluttajansuojaan, työn tekemiseen liittyviin oikeuksiin sekä verotukseen. Minkälaisia elinkeinolupia uusilta alustoilta vaaditaan? Mikä on Facebookin vastuu sen käyttäjien julkaisemasta sisällöstä? Ovatko Foodoran ja Woltin ruokalähetit todella freelancereita vai pitäisikö heihin suhtautua työntekijöinä? Alustatalouden sääntelyn kehittäminen on tällä hetkellä Euroopan Unionin agendalla liittyen digitaalisiin sisämarkkinoihin.
Raportin mukaan selkeä jakamistalouden erottaminen muusta alustataloudesta mahdollistaa jakamistalouden suojaamisen. Sääntelyllä voidaan varmistaa, että jakamiseen tarkoitetut alustat todella toimivat tarkoituksensa mukaisesti, ja toisaalta varmistaa, että muu alustatalous ei jää sääntelemättömäksi villiksi länneksi. Esimerkiksi Amsterdamissa oman asunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti on rajattu 60 päivään vuodessa ja Tanskassa verovapaan vuokrauksen rajaksi on säädetty 70 päivää.
– Jos jokin ilmiö ei ole jakamistaloutta, ei ole mitään erityistä syytä säännellä sitä mahdollisimman löysästi. Tämä on erityisen tärkeä näkökulma tarkasteltaessa työntekijöiden asemaa alustataloudessa, Mattila huomauttaa.
Nyt julkaistu raportti on osa Maija Mattilan tutkimusprojektia, jossa hän tarkastelee työn murrosta ja siitä seuraavia muutostarpeita työelämä-, sosiaali- ja koulutuspolitiikalle. Projektin loppuraportti ilmestyy alkuvuodesta 2019 ja se tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia alustatalouden sääntelemiseksi, erityisesti työnteon näkökulmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektitutkija Maija Mattila, p. 050 575 1338, maija.mattila(at)sorsafoundation.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: Osinkoverotusta uudistamalla voisi kertyä vuosittain 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja11.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista mallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Laboren laatimat laskelmat osoittavat, että uudistus voisi tuoda vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Progressiivisella osinkoveromallilla on mahdollista kohdistaa vaikutukset valtaosin suurituloisimalle prosentille suomalaisista.
Ennakkotieto: Uusien laskelmien mukaan osinkoverotuksen muutokset voisivat vahvistaa julkista taloutta merkittävästi8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Torstaina 11.4. julkaistava tutkimusraportti esittelee yhdeksän erilaista veromallia Suomen osinkoverotuksen uudistamiseksi. Se sisältää myös tutkimuslaitos Laboren tekemät laskelmat muutosten vaikutuksista. Raportti on ensimmäinen kattava selvitys, jossa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat on nostettu esiin kymmenissä tutkimuksissa ja asiantuntijaraporteissa. Viimeksi niiden korjaamista esitti tammikuussa Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Raportti: Yhteisöveron muutokset koskettaisivat pääosin huipputuloisia1.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema selvitys osoittaa, että yhteisöveron muutokset koskisivat pääosin hyvin suurituloisia. Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Tulonjakoarvioiden lisäksi raportti sisältää tutkimuskatsauksen yhteisöverosta.
Ennakkotieto: Yhteisövero kohdistuu tuloluokkiin epätasaisesti Suomessa29.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Torstaina 1.2. julkaistava tutkimusraportti arvioi yritysten voitoista perittävän yhteisöveron kohdistumista eri tuloluokkiin tilastoaineiston perusteella. Kyseessä on ensimmäinen selvitys yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Raportti sisältää myös tutkimuskatsauksen yhteisöverosta sekä suosituksia yritysverotuksen uudistamiseksi. Vuoden alusta Suomessakin käyttöön otettu yhteisöveron 15 prosentin globaali alaraja kasvattaa sen merkitystä julkisen talouden kannalta.
Kalevi Sorsa -palkinto kääntäjä Lotta Toivaselle24.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2023 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty kääntäjä Lotta Toivaselle hänen työstään eurooppalaisen ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Toivanen on kääntänyt muun muassa vuonna 2022 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Annie Ernaux’n sekä Ranskan kuuluisimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Édouard Louisin teoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme