Raportti: Suomi ja EU ovat oman kehitysyhteistyönsä suurimpia vastaanottajia – Suomen ilmastorahoitus ja tuki naisille ja tytöille romahtaneet
Suomen hallitus paisutteli kehitysyhteistyörahoitustaan viime vuonna laskemalla mukaan moninkertaisen määrän turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisesta Suomessa syntyviä kuluja. 118 miljoonan pakolaiskuluilla Suomi oli oman apunsa suurin vastaanottajamaa. Vuonna 2015 Suomen kehitysyhteistyöksi laskettiin 35,2 miljoonaa pakolaiskuluja.
- Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, toteaa Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Sama trendi on havaittavissa myös muissa EU-maissa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon sekä turvallisuuteen liittyvien kustannusten raportointi kehitysyhteistyöksi nousi EU:ssa 43 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Samaan aikaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kehitysyhteistyöstä on laskussa.
- EU:ssa herättää juuri nyt huolta myös se, että kehitysyhteistyötä halutaan ohjata sotilaallisiin tarkoituksiin, pahimmillaan jopa asevoimille. Tämä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Kehitysyhteistyön tavoitteen tulee aina olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen, toteaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
EU-maat, niiden joukossa Suomi, ovat sitoutuneet vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen ja osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin uutta ja lisäistä rahoitusta. Suomi kuitenkin kattaa ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöbudjetista. Kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan näy käytännössä.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen rahoitustarve kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta Suomen ilmastorahoitus laski vuonna 2016 peräti 63 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia vielä 115 miljoonalla, kun vuonna 2016 luku oli enää 43 miljoonaa euroa.
Vaikka tyttöjen ja naisten oikeuksien sanotaan olevan Suomen kehityspolitiikan tärkein painopiste, on rahoitus leikkausten myötä romahtanut vuoden 2014 536,8 miljoonasta 298,7 miljoonaan vuonna 2016. Tämä tarkoittaa peräti 44 prosentin pudotusta. EU:ssa sukupuolten tasa-arvon edistäminen on taas saanut uutta vauhtia. EU-komission toteuttamassa kehitysyhteistyössä tasa-arvo huomioidaan tänään 57 prosentissa uusista aloitteista, kun vastaava luku vuosina 2014-2015 oli vain 34 prosenttia.
Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista vuonna 2016 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomen kehitysavun suuruus vuonna 2016 oli 956 miljoonaa euroa. EU:n kehitysapu puolestaan nousi vuoden 2015 0,44 prosentista 0,50 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.
Suomi lukeutuu kehitysyhteistyömäärärahaleikkaustensa vuoksi EU:ssa vähemmistöön. Peräti kaksikymmentäkolme EU:n 28:sta jäsenmaasta lisäsi vuonna 2016 kehitysyhteistyönsä määrää, ja EU on yhdessä jäsenmaidensa kanssa edelleen maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Tanskan, Luxemburgin, Ruotsin ja Ison-Britannian lisäksi myös Saksa saavutti kansainvälisen tavoitteen ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön.
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin julkaisema AidWatch-raportti vertailee kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raporttia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, ja Suomea koskevan osuuden laativat yhteistyössä Kepa ja Kehys.
Medialle tiedoksi
AidWatch-raportti: https://www.kepa.fi/tiedostot/concordaidwatchreport2017web.pdf
Lisätietoja
Pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, puh. 050 5613 456
Toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry, puh. 050 317 6700
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Stiina Lundqvist
Viestinnän asiantuntija
Tel +358 50 317 6704
anna-stiina.lundqvist@kepa.fi
skype: kepa_anna-stiina_lundqvist
twitter: ASLundqvist
Tietoja julkaisijasta
Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kepa ry
Tiedote: Kehys ja Kepa yhdistyvät Fingoksi21.11.2018 07:48:27 EET | Tiedote
Suomeen syntyy ensi viikon alussa uusi kansalaisjärjestöjen suurjärjestö, kun kaksi tuttua kehitysjärjestöä, Kepa ja Kehys, yhdistää voimansa ja lanseeraa yhteisen organisaation nimeltä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry. Puheenjohtaja Ann Selin näkee Fingon merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana, jonka tavoitteena on reilumpi ja kestävämpi maailma.
Lehdistökutsu: #NytOnPakko toimia – järjestöjen viesti Puolan ilmastokokouksen alla20.11.2018 13:02:52 EET | Tiedote
Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt kertovat odotuksensa Katowicen ilmastokokoukselle ja kansainväliselle ilmastopolitiikalle toimittaja-aamukahveilla Ravintola Lasipalatsin kabinetissa tiistaina 27.11. klo 9.00.
EMBARGO 1.11. klo 9.00. Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista, erityiskiitosta saa työ hauraissa maissa1.11.2018 09:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, kuinka Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva saa puhdasta vettä, yhä useampi nainen saa mahdollisuuden ehkäisyyn ja yhä useampi lapsi pääsee yläkouluun. Järjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä.
Kehitysyhteistyön vähentyessä Eurooppa kääntää katseensa muuttoliikkeen hallintaan17.10.2018 11:21:29 EEST | Tiedote
EU:n kehitysyhteistyömäärärahat vähenivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Nykyisellä tahdilla EU saavuttaisi 0,7 kehitysyhteistyötavoitteensa vasta 40 vuoden kuluttua, paljastaa tänään julkaistu AidWatch 2018 -raportti.
Kepa: Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia8.10.2018 08:59:09 EEST | Tiedote
Lämpötilannousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta. Suomen tulee nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoitus riittävälle tasolle.