Helsingin yliopisto

Rasisminvastaisuudesta riittää opittavaa – antirasismi ei ole yhden asian liike

Jaa
Black lives matter -liikkeen viestiä kannattaisi kuunnella Suomessa huolellisesti selviää Helsingin yliopistossa 28.10. tarkastettavasta väitöksestä.
Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Filosofian maisteri Minna Seikkula on tutkinut erilaisia rasisminvastaistaisuuden muotoja kansalaisyhteiskunnassa Suomessa.

–Rasismi on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja samaan aikaan monet ihmiset pyrkivät toimimaan rasismia vastaan, Seikkula selittää työnsä lähtökohtia.

Rasisminvastaiset keskustelut voimistuivat 2010-luvun lopulla Suomessa. Seikkula tarkasteli tutkimuksessaan antirasismin muotoja kansalaisjärjestökampanjoista ruohonjuuritason aktivismiin.

–Rasisminvastainen toiminta ei ole yksinkertaista, erilaiset antirasistiset tavoitteet voivat olla keskenään ristiriidassa, tutkija toteaa.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että antirasistisen aktivismin näkökulmasta suomalaista yhteiskuntaa vaivaa haluttomuus puuttua rasismiin. Osin tämä liittyy siihen, että rasismi ymmärretään kapea-alaisesti. Vastaavista teemoista on viime aikoina puhuttu BLM-liikkeessä. 

Myös yrityksiin vastustaa rasismia liittyy haasteita ja sen luokittelu on kapea-alaista

Seikkulan mukaan rakenteellisesta rasismista ei osata puhua. Rasisminvastaisissa keskusteluissa todetaan kyllä toisinaan, että ”rasismi on rakenteellista”, mutta useimmissa tapauksissa tarkempi keskustelu rakenteista on hankalaa. Seikkula on esimerkiksi analysoinut kansalaisjärjestökampanjoita, joissa todetaan rasismin olevan ”piilossa” ja ”näkymätöntä”, mutta se, mitä rakenteet tarkoittavat käytännössä tai miten niihin voisi puuttua, on epäselvää.  

Rasismi liitetään ainoastaan äärioikeistoon tai marginaalisiksi luokiteltuihin yksilöihin.  Seikkulan mukaan rasismin vastustaminen kohdistuu monesti maahanmuuttovastaisen rasismiin. Maahanmuuttovastainen rasismi on kuitenkin vain yksi rasismin muoto.

–Jos rasisminvastaisuudessa keskitytään pelkästään maahanmuuttovastaiseen rasismiin, luodaan oletus siitä, että muu yhteiskunta on rasismista vapaa vyöhyke. Näin ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa ole.

Toisinaan rasismi ymmärretään virheellisesti vain köyhien tai kouluttamattomien ihmisten ongelmaksi.

Seikkula väittää, että rasismin kohteeksi joutuvien ihmisten kokemuksia ei aina kuulla. Hyvää tarkoittava rasisminvastainen toiminta voi kääntyä jopa syrjiväksi.

–Esimerkki tästä on se, miten toisinaan keskustelu rasismista käydään valkoisten ihmisten kesken.

Samaan aikaan monet ei-valkoisiksi rodullistetut aktivistit ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että suomenkielisissä keskusteluissa opittaisiin puhumaan rodullistavan syrjinnän ja alistuksen kokemuksista ja toimimaan niitä vastaan. Muutosvoimainen rasisminvastaisuus lähtee kokemusten tunnustamisesta, ja tästä lähtökohdasta rasisminvastaisuuden edistämiseen voivat osallistua kaikki ihmiset – myös valkoisiksi rodullistetut.

–Välttämätöntä on rasismin kohteeksi joutuvien ihmisten kuunteleminen, Seikkula toteaa.  

Minna Seikkula väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Different antiracisms: critical race and whiteness studies perspectives on activist and NGO discussions in Finland (Erilaiset antirasismit: kriittisen rodun ja valkoisuuden tutkimuksen näkökulmia aktivistien ja kansalaisjärjestöjen keskusteluihin Suomessa). Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 28.10. klo 10. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa 

Väitöstä voi seurata myös Zoomin välityksellä:https://helsinki.zoom.us/j/65356551803?pwd=NWdzMTVtOUt6N3p4YXRscU5aQ25JQT09

ID: 65 356 551 803; passcode: 530035

Minna Seikkula työskentelee tutkijana Cerenissä Svenska social- och kommunalhögskolanissa.    

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:


Minna Seikkula, minna.seikkula@helsinki.fi, p. 050 4772561

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye