Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Asia selviää tuoreesta HUSin Neurokeskuksen, HUSin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Keskimäärin 15 raskaana olevaa tai synnyttänyttä sairastuu vuosittain
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, Syntyneiden lasten rekisteriä ja Hoitoilmoitusrekisteriä, joista tunnistettiin aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana vuosina 1987–2016 sairastaneet naiset. Aivoverenkiertohäiriöiksi luettiin aivoinfarkti, aivokudoksen sisäinen verenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja aivolaskimotukos.
"Jotta pystyimme varmentamaan diagnoosin ja sairastumisen todellisen ajoittumisen raskaus- tai lapsivuodeaikaan, kävimme läpi rekistereistä tunnistettujen tapausten potilasasiakirjat. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen tutkimus, jossa tällainen varmistus on tehty", kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Liisa Karjalainen.
Ilmaantuvuus tarkastelujaksolla 2012–2016 oli 25.2/100 000 synnytystä, yli kaksinkertainen tarkastelujaksoon 1987–1991 verrattuna.
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 15 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä", Karjalainen selkeyttää.
Ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi iäkkäämmillä synnyttäjillä. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua missä vaiheessa raskautta tahansa, riski on suurin synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
Verenpaineen seuraaminen myös synnytyksen jälkeen tärkeää
Tutkimuksessa todettiin erityisesti tupakoinnin, raskauden aikaisen kohonneen verenpaineen ja migreenin altistavan raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriölle. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä.
"Tupakoinnin lopettamiseen tulee kannustaa ja siinä tukea. Verenpainetta seurataan neuvolassa raskausaikana ja jos se kohoaa, ohjeistetaan myös kotiseurantaan. Verenpaineen seurantaa tulee jatkaa myös synnytyksen jälkeen, erityisesti, jos se raskausaikana oli koholla. Jos verenpaine jää koholle tai kohoaa entisestään erityisesti muihin oireisiin yhdistettynä, siihen pitää reagoida", Karjalainen sanoo.
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on tärkein tunnettu aivoverenkiertohäiriölle altistava tila raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on tarpeen suhtautua vakavasti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden aivoverenkiertohäiriöihin sopiviin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen ja puolioireisiin.
"Pre-eklampsia voi hankaloitua tai ilmetä myös synnytyksen jälkeen ja esiintyä myös ilman proteinuriaa eli valkuaisvirtaisuutta. Sen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi", Karjalainen lisää.
Lisätietoja
Liisa Karjalainen
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
liisa.karjalainen@helsinki.fi | 040 850 9627
Petra Ijäs
Osastonylilääkäri, neurologian dosentti
petra.ijas@hus.fi | 040 619 6565
Linkki julkaisuun
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
En ny upptäckt av en genetisk defekt löste gåtan om allvarlig mononukleos28.3.2024 09:35:39 EET | Tiedote
En ny ärftlig sjukdom som tar sig uttryck i kraftig mononukleos hittades hos finländare. Den genetiska defekten kan leda till behandling av många olika sjukdomar.
Uusi geenivirhelöytö ratkaisi vakavan mononukleoosin arvoitusta28.3.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Suomalaisilta löydettiin uusi perinnöllinen sairaus, joka ilmenee rajuna mononukleoosina. Geenivirhe voi johdattaa monien eri sairauksien hoitoihin.
New gene defect discovery helps to unlock the mystery of severe infectious mononucleosis28.3.2024 09:35:39 EET | Press release
A new hereditary disease was found in Finns, which manifests as severe infectious mononucleosis. The genetic defect can lead to the treatment of many different diseases.
Syöpään sairastuneille apua sairastumiskriisin27.3.2024 13:53:19 EET | Tiedote
HUSin Psykiatriassa on kehitetty syöpään sairastuneille sairastumiskriisiin liittyvä terapeutin tukema digitaalinen hoito-ohjelma.
Artificiell intelligens hjälper oss identifiera frakturer, bentumörer och nekroser från röntgenbilder27.3.2024 09:11:25 EET | Tiedote
Algoritmerna för djupinlärning är snabbt på väg att inta en central roll i klassificering som rör medicinsk bildkategorisering och diagnostik. Tre artiklar från HUS handkirurgi som publicerats i internationellt referentgranskade tidningar lyfter fram möjligheterna med artificiell intelligens då det gäller att förbättra patientvården.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme