Helsingin yliopisto

Raskaus vähentää liikunta-aktiivisuutta

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuus ei myöskään usein palaudu raskautta edeltävälle tasolle. Tutkimuksessa todettiin myös, että raskausdiabetekselle alttiit naiset ovat suurentuneessa riskissä sairastua masennukseen.

Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto

Terveystieteiden maisteri Elina Engberg osoitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että merkittävät elämäntapahtumat, kuten raskaus, vaikuttavat vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen, eikä liikunta-aktiivisuus usein palaa raskautta edeltävälle tasolle raskauden jälkeen.

Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.

– Raskausdiabetes on kehittymässä maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Suomessa se todetaan jo lähes 18 %:lla raskaana olevista naisista, Engberg sanoo. Riskiä lisäävät mm. lihavuus ja raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa.

Väitöstutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla kestävyyskunto ja liikunta-aktiivisuus olivat positiivisesti yhteydessä elämänlaatuun jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Toisaalta korkean riskin naisilla oli alkuraskaudessa enemmän masennusoireita kuin raskaana olevilla yleisesti. Eroa masennusoireissa selittävät myös taustatekijät, kuten painoindeksi ja tulotaso.

Väitöskirjassa elämäntapahtumien vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen selvitettiin kokoamalla yhteen aiheesta tehdyt tutkimukset terveillä aikuisilla. Lisäksi tutkittiin 482 raskaana olevaa ja 39 raskautta suunnittelevaa naista, joilla oli suurentunut raskausdiabeteksen riski sekä 358 yleiseen väestöön kuuluvaa raskaana olevaa naista.

Naisten masennusoireita, terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä koettua terveyttä ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kysyttiin lomakkeilla, ja raskautta suunnittelevien naisten kestävyyskunto selvitettiin mittaamalla maksimaalinen hapenottokyky polkupyöräergometritestin aikana.

Osa tutkimukseen osallistuneista naisista sai ravitsemus- ja liikuntaohjausta alkuraskaudesta siihen asti, kun synnytyksestä oli kulunut vuosi. Tässä ryhmässä koettu terveys parani, mutta ero kontrolliryhmään ei ollut merkittävä.

­­– Elämäntapahtumat, kuten raskaus, ovat otollinen aika liikunta-aktiivisuuden edistämiselle, ja jo pienikin parannus kestävyyskunnossa näyttäisi olevan hyödyllistä elämänlaadun kannalta, Engberg sanoo.

– Naiset, joilla on suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen, ovat myös alttiita masennukselle. Heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä se saattaa vaikuttaa sekä raskausdiabeteksen ehkäisyyn että hoitoon sitoutumiseen. Lisää tutkimuksia tarvitaan selvittämään, voidaanko raskaudenaikaisella elintapaohjauksella parantaa henkistä hyvinvointia.

TtM Elina Engberg väittelee 2.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes" (Liikunta, raskaus ja henkinen hyvinvointi: tarkastelussa raskausdiabeteksen riskiryhmä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopisto, Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Elina Engberg, elina.engberg@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto
Aiempien tutkimusten mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on useita terveyshyötyjä. Se saattaa mm. ehkäistä raskausdiabetesta ja vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Kuva: iStockphoto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme