Agronomiliitto ry

Ravitsemussuositukset tukevat myös ilmastopolitiikkaa

Jaa
Hallituksen valmistelemat suositukset elintarvikkeiden kulutuksen ohjaamisesta ilmastosyistä ovat herättäneet keskustelua. On pelätty, että suomalaisten ruokailua rajoitetaan jopa lainsäädännöllä.

Laajan pohjoismaisen ja kansallisen valmistelun tuloksena Suomessa on saatettu vuonna 2014 voimaan nykyiset ravitsemussuositukset. Ne on tehty ravitsemus- ja lääketieteen ammattilaisten perusteellisen työn tuloksena ja niitä myös uusitaan säännöllisesti. Päivitettyjä pohjoismaisia suosituksia odotetaan vuodelle 2024. Tämän jälkeen päivitetään kansalliset suositukset.

Jo nykyisissä suosituksissa on otettu huomioon paitsi terveysnäkökohdat, myös ilmastopolitiikan tuomat uudet kysymykset. Näissä ei ole ristiriitaa tai suuria painotuseroja. Lähtökohta on, että monipuolinen sekasyöjän ruokavalio tukee parhaiten kaikkia tavoitteita ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.

Suositukset toteavat, että punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta on syytä vähentää. Viikkokulutuksen määräksi suositellaan keskimäärin 500 grammaa, mikä mahdollistaa punaisen lihan monipuolisen käytön viikkoruokavaliossa. Tämän lisäksi ruokalautasella voi hyvin olla siipikarjan lihaa, jolle ei ole annettu ohjeellisia tavoitteita.

Syötäessä punaista lihaa on hyvä kiinnittää huomiota laatuun ja valita liha mahdollisimman vähärasvaisena ja lihavalmisteet lisäksi mahdollisimman vähäsuolaisina. Kasvisten ja vihannesten käytön lisäämistä suositellaan kaikille, määräsuositus on jopa 500 grammaa päivässä.

Punaisen lihan kulutus on Suomessa lähtenyt jonkin verran laskuun, mikä kertoo myös suositusten voimasta. Muutos ei tarkoita jonkin totutun raaka-aineen syrjimistä, vaan sille palautuu arvo usein aterian juhlavimpana osana. Tämä on toteutunut suomalaisessa ruokakulttuurissa jo vuosisatojen ajan. Valinnanvapautta suositukset eivät kahlitse, sillä jokainen päättää ruokavaliostaan itse.

Haluan korostaa sitä, että ruokasuosituksissa korostuvat ensisijaisesti terveysasiat ja toissijaisesti muut tavoitteet. Kuten edellä kuvasin, molemmat tavoitteet tukevat toisiaan. Voimassa olevat suositukset toteavat, että ruokavalion muuttuminen näiden suositusten mukaiseksi jo sinällään vähentää ympäristökuormitusta. Poliittisessa keskustelussa on syytä painottaa asiantuntemusta ja alan osaamista. Tunteiden korostuminen johtaa harvoin kestäviin lopputuloksiin ja tuo epätarkkuutta ruokaketjun pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Kaunisto
Toiminnanjohtaja
Agronomiliitto
puh. 040 901 1640

Tietoja julkaisijasta

Agronomiliitto ry
Agronomiliitto ry
Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8
00130 HELSINKI

09 251 1160https://www.agronomiliitto.fi/liitto/

Agronomiliitto ry

Agronomiliitto yhdistää koko ruokaketjun: siihen kuuluu noin 6 000 maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kuluttaja- ja ympäristötieteiden asiantuntijaa. Liitto on palvelu- ja etujärjestö, joka ajaa jäsentensä ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja. Vuonna 1897 perustettu Agronomiliitto on Akavan jäsenjärjestö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Agronomiliitto ry

MMT, dosentti Perttu Virkajärvi on Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja 202229.10.2022 22:00:00 EEST | Tiedote

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Perttu Virkajärvi on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran tutkimalla systemaattisesti nurmiviljelyä, sen ympäristövaikutuksia sekä nautakarjatalouden ravinnekiertoa. Virkajärvi toimii johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Nurmet ja kestävä maatalous -ryhmässä. Agronomiliitto palkitsi Perttu Virkajärven Vuoden vaikuttaja 2022 -tunnustuksella 125-vuotisjuhlassaan 29.10.2022.

Agronomiliiton valtuuston julkilausuma 29.4.2022 – Ruokaturvasta on huolehdittava2.5.2022 10:31:08 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut energia- ja ruokamarkkinoita nopeasti. Tänään kokoontunut Agronomiliiton valtuusto muistuttaa siitä, että Ukrainassa käytävällä sodalla on merkittävä vaikutus koko maailman ruokaturvaan ja vaikutukset tuntuvat vahvasti myös Suomessa. Maataloustuotteiden tuotanto- ja jakeluketjut ovat häiriintyneet sodan seurauksena, ja elintarvikkeiden maailman markkinahinnat ovat nousseet ripeästi. Tilanteesta kärsivät erityisesti tuontiriippuvaiset kehittyvät maat. Valtuusto muistuttaa, että sodan aiheuttama tilanne on edelleen arvaamaton ja nopeatkin muutokset voivat olla mahdollisia

Kannanotto: Sote-uudistuksen tavoitteet edellyttävät riittäviä ravitsemusterapiaresursseja13.1.2022 15:28:15 EET | Tiedote

Yle kiinnitti 10.1.2022 uutisoinnissaan huomiota ravitsemusterapeuttien riittämättömään määrään Suomessa: koko julkisessa terveydenhuollossa on vain vajaat 200 ravitsemusterapeutin vakanssia. Yksityissektorinkaan terveydenhuollossa ravitsemusterapeutteja ei ole kokoaikatyössä kuin muutamia kymmeniä. Ravitsemusterapeuttien osaamista tarvitaan erityisesti terveyden edistämistyöhön ja sairauksien vaatimaan ravitsemushoitoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme