Rehtori Jari Niemelä: Tieteen ja tutkimuksen rahoittaminen on osa maamme huoltovarmuutta
Ilmastokriisin vaikutukset ihmisen ja muun elonkirjon elämään olivat konkreettisesti läsnä menneenä kesänä. Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian kuumin, Japanissa ja Euroopassa kuoli tulvien takia satoja ihmisiä ja kuumuus tuhosi elämän edellytyksiä eri puolilla maapalloa.
Ilmastonmuutos ja siihen yhdistyvä luontokato ovat paha pari: kaksi osapuolta, jotka ruokkivat toisiaan.
– Paha pari vaikuttaa myös elonkirjon ja ihmisen yhteiseen terveyteen, one healthiin. Koronakriisi on esimerkki yhteisen terveytemme järkkymisestä. Olemme kaikki yhtä eikä meillä ole aikaa kinasteluun, sanoo rehtori Jari Niemelä.
Niemelä toteaa, että niin ilmastokriisin, luontokadon kuin pandemioiden ratkaisemiseen tarvitaan tiedettä ja tutkimukseen pohjautuvaa koulutusta.
– Tieteen voima on koskettanut henkilökohtaisesti meistä suurinta osaa kuluvana vuonna. Koronaviruksen lääkehoitoja, diagnostiikkaa ja rokotteita on kehitetty myös Helsingin yliopistossa. Koronalla on mittavia terveydellisiä, sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia seurauksia, joita tiede auttaa ymmärtämään, hän sanoo.
Niemelä muistuttaa, että huippututkimus tarvitsee riittävästi rahoitusta.
– Kukaan meistä ei osaa ennustaa, millainen tutkimus on yhteiskunnalle hyödyllistä tulevaisuudessa. Uteliaisuuteen perustuvan, monitieteisen tutkimuksen rahoittaminen on osa maamme huoltovarmuutta. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen tason nostaminen on tae sille, että pärjäämme kansakuntana myös tulevina aikoina, hän sanoo.
Korkeakoulutus saavutettavammaksi konkreettisin toimin
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä laajan selvityksen “Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua”. Jari Niemelä totea, että saavutettavuuden parantamisessa ja moninaisemman yhteisön luomisessa ensimmäinen askel on tietoisuuden lisääminen.
– Yliopistossamme tehdään aktiivisesti työtä, jotta kulttuurinen tietoisuus edistyisi. Tänä syksynä yliopistossamme alkavat erityisesti opettajille ja tutkijoille suunnatut inkluusiokoulutukset, jotka antavat työkaluja huomioimaan työssä ja opiskelussa muun muassa ihmisten kulttuuritaustan, kielen, sukupuolen, luokkataustan ja toimintakyvyn, kertoo Niemelä.
Korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta uusia opiskelupaikkoja on rehtori Niemelän mukaan syytä kohdentaa maakuntiin samassa suhteessa kuin niissä suoritetaan ylioppilastutkintoja.
– Maamme ylioppilastutkinnoista noin kolmannes suoritetaan Uudellamaalla, mutta yliopistojen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on täällä. Maakunnan aloituspaikkamäärää on syytä nostaa selvästi, hän toteaa.
***
Yhteyshenkilöt
Rehtori Jari Niemelä
president@helsinki.fi
Johdon assistentti
Maija Roitto
puh. 02941 22210
maija.roitto@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme