– Haluamme luoda Suomeen hyvinvointia kestävällä tavalla. Pitkäjänteinen ja taattu tutkimusrahoitus on tähän avain. Haluamme jatkaa työtä, jota olemme tehneet vuosisatojen ajan yhteiskunnan hyväksi, rehtori Sari Lindblom lausui juhlapuheessaan yliopiston 382. vuosipäivän aattona.

Lindblomin mukaan päättäjillä ja tiedeyhteisöllä on yhdessä vastuu siitä, että yhteiskuntamme osaamisesta pidetään huolta. Yliopiston merkitys tässä kokonaisuudessa on tärkeä.

Lindblom nosti puheessaan esiin monia yhteiskuntaa tällä hetkellä vavisuttavia aiheita. Yliopiston tuottama tutkittu tieto luo kuitenkin luotettavan ja vankan pohjan, jonka päälle elämää voi rakentaa.

– Meillä on tuore kokemus nopeasti kehitetyistä koronarokotteista ja osaamme paremmin tunnistaa uusia viruksia. Olemme ottaneet askeleita kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa, kun tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan fuusioenergiaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Voimme rakentaa rauhaa, kun ymmärrämme, miten sosiaalisen median kuplat ja informaatiovaikuttaminen meihin vaikuttavat, Lindblom vakuutti.

Pitkäjänteinen ja taattu tutkimusrahoitus avain kestävään hyvinvointiin

Lindblom otti puheessaan kantaa ajankohtaiseen kysymykseen tutkimuksen rahoituksesta; Suomen Akatemian rahoitusta sekä koko tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta käsitellään hallituksen kehysneuvotteluissa muutaman viikon päästä.

– Luotan vahvasti siihen viestiin, ettei Akatemian rahoitukseen kohdisteta leikkauksia. Tieteeseen ja parhaaseen tutkimukseen perustuviin innovaatioihin panostamalla voimme saavuttaa hallituksen asettaman tavoitteen tutkimus- ja kehitystoiminnan neljän prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on enää kahdeksan vuotta. Siksi on toimittava nyt.

Innovaatioita ja koulutuksen kehittämistä – yliopisto ja Helsingin kaupunki yhteistyössä

Lindblom korosti, että yliopisto on erottamaton osa yhteiskuntaa, kaupunkia ja yhteistä elämänpiiriämme. Vaikka yliopisto vaikuttaa monilla paikkakunnilla, sen vaikutus on luonnollisesti suurin Helsingissä. Kaupungin ja yliopiston yhteistyö näkyy konkreettisesti esimerkiksi koulujen ja koulutuksen kehittämisessä.

– Meilahden kampuksen ja yliopiston yhteistyöllä tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Terveydenhuolto hyötyy kampuksen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja yliopistosairaalan akateemisesta yhteisöstä. Viikin kampusalueelle taas luodaan yliopiston ja kaupungin yhteistyönä innovaatiokeskittymää, jossa tavoitellaan ratkaisuja maailman kestävyyshaasteisiin, kuten nykymalliseen ruuantuotantoon, tutkimuksen, opetuksen ja yritysten yhteistyöllä.

Helsingin luonnontiedelukio muuttaa pian Kumpulan kampukselle.

– Lukiolaisten opetusta on helppo rikastaa tieteen uusimmilla löydöksillä, ja osana lukio-opintoja on vaivatonta suorittaa myös yliopistokursseja niin halutessaan, Lindblom kertoi.

**

Rehtori Sari Lindblomin puhe Helsingin yliopiston 382. vuosipäivän aattona on katsottavissa perjantaina 25.3. klo 11 yliopiston YouTube-kanavalla ja myöhemmin tallenteena: https://youtu.be/_ToQrvDRvUw. Puhe julkaistaan kokonaisuudessaan myös helsinki.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Rehtori Sari Lindblom, sari.lindblom@helsinki.fi, puh. 029 412 2210 (johdon assistentti Maija Roitto)