Reilu työ -verkosto: Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy myös kausityössä

Yhteyttä ottaneiden joukossa on sekä suomalaisille maatiloille töihin tulleita työntekijöitä, joiden työsuhteessa sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, että luonnonmarjanpoimijoita, joiden olosuhteista on sovittu metsämarjanpoiminnan aiesopimuksessa. Aiesopimuksen on allekirjoittanut laaja joukko marja-alan yrityksiä sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö.    

“Monille poimijoille on ennen Suomeen tuloa luvattu huomattavasti parempi tulotaso, kuin mihin he ovat todellisuudessa yltäneet. Yhteydenotoissa on kerrottu myös sovittua pidemmistä työajoista, maksun vaatimisesta työpaikan saamiseksi, epäasiallisista majoitustiloista ja palkasta vähennettävistä kuluista, joista ei ollut etukäteen sovittu”, sanoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila.

Työsuojelutarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta on huolestunut siitä, että jotkut työnantajat ovat ohjanneet työsuhteisia kausityöntekijöitään luonnonmarjanpoimintaan ja ostaneet heiltä marjat, mutta eivät sovella työhön työehtosopimusta.

“Meille on myös tullut paljon ilmoituksia homeisista ja siivottomista majoitustiloista. Ainoa peseytymismahdollisuus on likaisessa joessa ja ruokailu taivasalla. Työntekijöitä kuljetetaan pellolta toiselle pakettiauton tavaratilassa, joka ei ole tarkoitettu henkilökuljetuksiin. Jossakin tapauksessa majoitus on järjestetty jopa sadan kilometrin päähän työpaikasta, johon työntekijät ovat kulkeneet omin kustannuksin”, Laakkonen kertoo.    

Maatiloille töihin tulleet marjanpoimijat ovat kertoneet tilanteista, joissa on ennakkoon luvattu vähintään työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka. Suomeen tullessa työntekijöille on kuitenkin kerrottu, että palkka maksetaan suorituspalkkana esimerkiksi kerätyn kilomäärän mukaan. Urakkapalkan tulisi yltää joka tapauksessa työehtosopimuksessa määritellyn minimituntipalkan tasoon ja normaalilla työvauhdilla sen ylikin, mutta käytännössä näin ei ole aina ollut.     

“Työnantajat ovat vedonneet työntekijöiden hitauteen tai huonoon ammattitaitoon”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu.

Jotkut työnantajat vetoavat myös talvituhoihin ja marjojen nopeaan kypsymiseen sekä siihen, että työntekijöitä ei ole saatu tarpeeksi, jolloin marjat ovat pilaantuneet peltoon. Vaikka nämä ovat työntekijästä riippumattomia syitä, työehtosopimuksen takuupalkkamääräystä ei ole sovellettu, vaan työnantaja siirtää yrittäjäriskiään työntekijöille. Useiden ilmoitusten mukaan työntekijöille ei ole maksettu mansikkapenkkien perkauksesta ja pilaantuneiden marjojen poistamisesta mitään. Palkka on perustunut vain myyntikelpoisten marjojen poimintakiloihin, eli on teetetty ilmaista työtä.

Jotkut työnantajat laiminlyövät säännönmukaisesti työaikakirjanpidon pitämisen, erityisesti urakkapalkan osalta, eikä palkan oikeellisuuden toteaminen luotettavasti ole mahdollista.  

Kaikki eivät uskalla hakea apua

“Yhteyttä ottaneet työntekijät kertovat usein kymmenistä muista samassa tilanteessa olevista työntekijöistä, jotka eivät kuitenkaan uskalla ottaa yhteyttä auttaviin tahoihin”, kertoo Pia Marttila.  

Myös SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan kokemukset ovat samankaltaisia.