Palkansaajien tutkimuslaitos

Reseptiopioidien kasvanut käyttö heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä 

Jaa

Reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Opioidien käyttöön liittyy merkittäviä ongelmia etenkin Yhdysvalloissa. Aikaisempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että opioidien käytössä on suuria eroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Yhdysvaltalaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että reseptiopioidien käyttö on yhteydessä heikentyneeseen työllisyyteen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitetään, ovatko vaikutukset Suomessa samankaltaisia kuin Yhdysvalloissa, vaikka terveydenhuolto ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.

Tutkimuksessa tarkasteltiin reseptiopioidien käytön vaikutuksia erityisesti työllisyyteen Suomessa käyttäen kansallisesti kattavia rekisteriaineistoja. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen kokonaisaineistoa 19–64-vuotiaasta väestöstä sekä tietoa opioideihin liittyvistä Kelan lääkekorvauksista vuosien 1995–2016 väliltä.

Tutkimuksen mukaan reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Tutkimuksessa vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Tutkimusryhmä:

  • Petri Böckerman (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, PT, IZA Institute of Labor Economics)
  • Mika Haapanen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu)
  • Christian Hakulinen (Helsingin yliopisto, THL)
  • Jari Vainiomäki (Tampereen yliopisto)

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, OP ryhmä ja Yrjö Jahnssonin säätiö.

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2021.108967

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

PT:n tutkija Annika Nivalan väitös: Ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut työllisyysvaikutuksia1.10.2021 10:26:09 EEST | Tiedote

Suomessa vuosina 2007–2011 voimassa olleella alueellisella ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut VTM Annika Nivalan väitöstutkimuksen mukaan vaikutuksia yksinyrittäjien työnantajaksi ryhtymiseen. Väitöskirjassa tutkittiin myös verotarkastusten vaikutuksia yrityksiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työllisyys- ja veropolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Suunnitteilla olevan satunnaistetun rekrytointitukikokeilun avulla voidaan saada lisää tietoa siitä, edistääkö palkkatuki työnantajaksi ryhtymistä.

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kasvu vahvinta ensi vuonna - Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi16.9.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Kuluvana vuonna kasvua voimistaa vahvimmin yksityisen kulutuksen ja ensi vuonna myös viennin kasvu. Hallituksen työllisyystavoite tullaan saavuttamaan ensisijaisesti muista syistä kuin hallituksen työllisyystoimien johdosta. Suomen työmarkkinoiden dynamiikka on mainettaan parempi, ja työmarkkinoiden uudistamisessa on syytä edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavia huolellisesti suunniteltuja kokeiluja hyödyntäen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme