Jyväskylän yliopisto

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla

Jaa

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki

– Aikaisemmassa vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessamme lasten iällä tai lasten kanssa vietetyllä ajalla ei ollut vaikutusta vanhemman uupumiseen. Tuoreissa tuloksissa näkyy todennäköisesti poikkeusajan merkitys ja se, ettei päivähoitoa tai muuta hoitoapua ollut saatavilla. Erityisesti lisääntynyt pienten lasten kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia uudella tavalla, dosentti Matilda Sorkkila pohtii. Sorkkila vastaa hankkeesta yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa.

Tutkimustulosten perusteella vanhemmat voitiin jakaa kolmeen erilaiseen profiiliin, jotka olivat: 1) resilientit vanhemmat, 2) uupuneet vanhemmat, sekä 3) täydellisyyteen pyrkivät vanhemmat. Noin puolet vastaajista kuului resilienttiin ryhmään, joilla oli vain vähän uupumusoireita tai täydellisyyteen pyrkimistä. He olivat muita vanhempia useammin iäkkäämpiä, miehiä ja kokivat taloudellisen tilanteensa paremmaksi.

Pienin ryhmä (n. 14 %) koostui uupuneista vanhemmista, joiden resilienssi oli ryhmistä vähäisin. Uupuneilla vanhemmilla oli resilienttejä vanhempia useammin täydellisyyteen pyrkiviä tavoitteita, pieniä lapsia, sekä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. He myös viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa. Täydellisyyteen pyrkiviä vanhempia oli vastaajista noin kolmannes. Vaikka kyseisillä vanhemmilla oli täydellisyyteen pyrkiviä tavoitteita, he eivät silti olleet uupuneita eivätkä erityisen resilienttejä. Tällä ryhmällä oli uupuneita vanhempia harvemmin pieniä lapsia.

– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että erityisesti täydellisyyteen pyrkiminen koettujen muualta tulevien vaatimusten vuoksi asettaa vanhemmat uupumisriskille. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että täydellisyyteen pyrkiminen ei kaikkien vanhempien kohdalla ole kuitenkaan yhteydessä uupumukseen, Sorkkila toteaa.

Uupumusriski saattaa vaania erityisesti pienten lasten vanhempia, joiden ajoittain kaoottinen arki voi olla hankalaa pitää täydellisenä. Tärkeää olisikin miettiä, miten erityisesti pienten lasten äideille voitaisiin opettaa itsearmollisuutta ja itsehyväksyntää. Myös resilienssiin liittyviä taitoja, kuten optimismia tai haastavien tilanteiden uudelleen arviointia, voitaisiin opettaa jo esimerkiksi neuvolassa.

Tutkimuksessa yhdisteltiin aineiston analysoinnissa muuttujakeskeistä (rakenneyhtälömallinnus) ja henkilökeskeistä (latentti profiilianalyysi) lähestymistapaa. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa The Family Journal-lehdessä.

Artikkeli: Sorkkila, M., & Aunola, K. (in press). Resilience and Parental Burnout among Finnish Parents during the COVID-19-Pandemic: Variable and Person-Oriented Approaches. The Family Journal.

Lisätietoja:

Dosetti Matilda Sorkkila
matilda.sorkkila@jyu.fi
+358 408054709

Professori Kaisa Aunola
kaisa.aunola@jyu.fi
+358 408053481

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Kaisa Aunolan ja dosentti Matilda Sorkkilan mukaan poikkeuaikana erityisesti lisääntynyt pienten lasken kanssa vietetty aika on kuormittanut vanhempia. Kuva: Petteri Kivimäki
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kaikkien liikkuminen ei vähene nuoruudessa - eri suuntaisista liikkumisen poluista uutta tutkittua tietoa2.7.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Juuri julkaistussa Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksessa löydettiin viisi erilaista liikkumisen muutosryhmää 15 ja 19 ikävuoden välillä. Aktiivisuuden säilyttäjät jatkoivat muita tyypillisemmin urheiluseuraharrastustaan nuorena aikuisena. Inaktiivisuuden säilyttäjät eivät yleensä kulkeneet koulu- ja työmatkoja itse aktiivisesti liikkuen.

Digijätit vievät kansallisilta toimijoilta markkinoita ja verotuloja29.6.2021 08:25:28 EEST | Tiedote

Suomi joutuu kohtaamaan globaalin digitaalisen talouden haasteet. Suuret monikansalliset yritykset valtaavat markkinoita paikallisilta toimijoilta ja kokonaisia talouden aloja siirtyy digitaalisena pois Suomesta. Esimerkkejä löytyy muun muassa luovilta aloilta, taksipalveluista, asuntojen käyttämisestä majoitukseen, mainonta-alalta ja e-kaupasta. Globaalit toimijat ovat ottaneet merkittävän osan Suomen markkinoista ja palveluita toteutetaan pilvipalveluina, jotka jäävät verotuksen ulottumattomiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme