RHH-potilaiden tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta
Rusto-hiushypoplasia (RHH) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva harvinainen monielinsairaus, jonka oireisiin kuuluvat kasvuhäiriön lisäksi hiusten hentous, elimistön puolustuskyvyn heikkous ja lisääntynyt syöpäriski.
Rusto-hiushypoplasiaa on tutkittu jo vuosien ajan, ja sairautta aiheuttava geenimutaatio tunnistettiin vuonna 2001. Silti sairauden solutason mekanismeja ja siihen liittyvän immuunivajeen yhteyttä sairauden oireisiin ei vieläkään tunneta tarkasti. Sairauden kulku ja ennuste ovat myös vielä osittain tuntemattomia.
LL Svetlana Vakkilainen tutki väitöstyössään suomalaisia rusto-hiushypoplasiaa sairastavia lapsia ja aikuisia. Hän arvioi yksityiskohtaisesti potilaiden immuunivajetta ja tutki kroonisten keuhkomuutosten esiintyvyyttä. Lisäksi hän etsi sairauden ennusteeseen liittyviä tekijöitä 30-vuotisen seurantatutkimuksen avulla sekä tutki RHH-potilaiden telomeerien pituuksia.
Immunologisiin tutkimuksiin osallistuneilta 56 potilaalta löytyi runsaasti muutoksia immuunisolujen kokonaismäärässä ja alaryhmissä, ja heillä oli myös poikkeavat rokotevasteet. Oireiden ja laboratorioarvojen välillä ei havaittu merkittäviä yhteyksiä. RHH:ta sairastavien lasten telomeerit olivat huomattavasti lyhyempiä kuin verrokeilla, mikä viittaa RHH:n taustalla olevan geenivirheen vaikuttavan telomeerien ylläpitoon.
Merkittävällä osalla potilaista löytyi keuhkoputkien laajenemisia. Muutokset löytyivät magneettikuvantamisella yhtä hyvin kuin tietokonetomografialla, joten potilaiden keuhkomuutosten seurannassa voidaan käyttää magneettikuvantamista.
– Keuhkojen tilanteen arviointi on aiheellista myös niillä RHH-potilailla, joilla ei ole merkkejä heikentyneestä immuunipuolustuksesta, Vakkilainen sanoo.
Pitkäaikaisessa – keskimäärin 30 vuotta – seurantatutkimuksessa oli mukana 80 potilasta. Heistä merkittävällä osalla (22 %) immuunipuolustus heikkeni iän myötä, ja kuudelle näistä potilaista kehittyi myöhäinen immuunivaje aikuisiässä. Yli puolella syöpään – ihosyöpä pois lukien – sairastuneista RHH-potilaista ei ollut sairastumista edeltäviä merkkejä immuunivajeesta.
Tulosten perusteella RHH-potilaita tulisi seurata tarkasti, ja myös oireettomille potilaille tulisi järjestää syövän seulontaa, Vakkilainen toteaa.
Seurannan aikana 80 potilaasta kuoli 20. Tavallisimmat kuolinsyyt olivat syöpä sekä keuhkokuume ja muut keuhkosairaudet.
– Useat tekijät lisäsivät varhaisen kuoleman riskiä, mukaan lukien lyhyempi syntymäpituus, Hirschsprungin tauti, keuhkokuume, autoimmuunitaudit ja tietyt immuunipuolustuksen poikkeavuudet. Lisäksi aikuisiän syylillä ja aurinkokeratoosilla oli yhteyttä ihosyövän kehittymiseen, Vakkilainen kertoo.
Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa rusto-hiushypoplasian piirteistä ja ennusteesta, ja tuloksia voidaan hyödyntää potilaiden hoitosuositusten laadinnassa.
LL Svetlana Vakkilainen väittelee 19.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Immunodeficiency in cartilage-hair hypoplasia: correlation with pulmonary disease, infections and malignancy". Väitöstilaisuus järjestetään Uudessa Lastensairaalassa, Hattivatti luentosalissa, Stenbäckinkatu 9. Vastaväittäjänä on professori Andrew Cant Newcastlen yliopistosta, ja kustoksena on professori Harri Saxén. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302093
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti: svetlanakostjukovitch@gmail.com
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme