Riikkamusea Kotiinpaluu – čájáhus gudnejahttá sámedávviriid máhcaheami Sápmái
Suoma riikkamusea ja Sámemusea Siidda máŋggajagáš oktasašbarggu boađusin Suoma riikkamusea čoakkáldagaide sullii 170 jagi áigge čohkkejuvvon sámečoakkáldagas eanaš oassi máhcahuvvo sápmelaččaide čakčat 2021. Riikkamusea čájáhus Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu gudnejahttá dán máhcahanproseassa.
Riikkamusea čájáhus dahkkojuvvo lávga oktasašbarggus sámeservoša doaibmiiguin, dasgo museai lea dehálaš juogadit nu olu go vejolaš doaibmama ja ollašuhttima sierra servošiidda, dallego gieđahallo sin iežaset kulturárbi.
"Čájáhus lea árvvolaš dilálašvuohta oahpásmit ovtta oassái sámiid ja suopmelaččaid gaskasaš historjjás, gaskkohagaid ilolaš ja gaskkohagaid fas bahča áššiid bokte. Dán máhcahanproseassas lea gažaldat olu earásge go dušše dávviriid máhcaheamis. Proseassa olis sáhttá guorahallat ovdamearkan dávviriid árvvu – geasa eamiálbmoga duddjon dávvir lea divrras ja man dihtii ? Sámiid ektui čoakkáldaga juohke dávvir guoddá fárustis árbbi, iežas historjjá stuhkaža, mii lea kultuvrii mihtitkeahtes divrras. Dál dávvirat máhccet ruoktot dohko, gos daid duođalaš dovdit leat ja gos dávviriid árbbi máhttet rivttes láhkai áddet”, muitala sisdoalu bagadallamis vástideaddji sámeaktivista Petra Laiti.
Čájáhusa dáidaga válljemiin ja visuálalaš bagadallamis vástida sápmelaš govvadáiddár Outi Pieski.
"Dáidaga vugiin čájáhusas háliidat buktit dássedeattu muitaleami vugiide nu, ahte bajidit ovdan historjámet ovdamearkan sápmelaš nissona perspektiivvas, leamašhan sámečoakkáldagaid čoaggit ja vurkejuvvon kulturárbámet muitaleaddjit measta buohkat albmát. Čájáhusas historjjá muitaleaddjit leat otná beaivve sápmelaččat máŋggalágan jienaiguin, main vuhtto nu dološ eallinfámolaš árbi go maiddái duogábeale ruossalasvuođat eamiálbmogiid ja váldokultuvrra gaskkas”, Pieski muitala.
Máhcahanproseassat hálahit riikkaidgaskasaš museaid ja museat ođđasit árvvoštallet bargguset ja sin geavahan válddi.
”Seamma háve go kultuvrralaš máŋggahámatvuohta lea badjánan guovddážii, ain dehálabbon lea boahtán álbmogiid ja veahkadatjoavkkuid vejolašvuohta ieš meroštallat iežas kulturárbbi ja mearridit dan geavaheamis. Sámečoakkáldaga luohpademiin buhttemeahttun oassi sápmelaš kulturárbbis máhcahuvvo sámeservoša iežas háldui”, Suoma riikkamusea bajit hoavda Elina Anttila muitala.
Kotiinpaluu – čájáhusas leat oaidnin láhkai dávvirat, mat máhcahuvvojit Sápmái ja leat leamaš museačoakkáldagain 1800 – logu rájes, ja maid vástideaddji diŋggat leat otná beaivvege ain sámiid anus ja dan dihtii ealli kulturárbi. Lassin Riikkamusea čájáhusa sisdoallu čohkiida arkiivamateriálain, čuovgagovain, dáidagis ja maiddái audiovisuálalaš materiálain. Čájáhus rahpasa Riikkaarkiivvas 29.10.2021.
Lassidieđut
Petra Laiti, petra.laiti@gmail.com
Elina Anttila, bajit hoavda, Suoma riikkamusea, elina.anttila@kansallismuseo.fi, 0295 33 6131
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen merimuseon uudessa näyttelyssä nähdään meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta – tervetuloa mediatilaisuuteen27.3.2024 08:45:00 EET | Kutsu
Suomen merimuseossa avautuvan näyttelyn Oceanista – muoti ja meri pääosaan nousee merestä, merenkulkijoista ja meriluonnosta inspiroitunut huippumuoti. Laajassa, noin 110 vaatetta ja asustetta kokoavassa näyttelyssä nähdään myös vahvoja muistoja herättäviä merihenkisiä klassikkoasuja ja katumuotia aina 1800-luvun loppupuolelta asti. Näyttely on avoinna 19.4.–29.9.2024. Näyttely esitellään medialle torstaina 18. huhtikuuta klo 14–16.
Olavinlinnan ja Hämeen linnan talviloma: hurjimpia käytäviä, historiallisia tansseja ja lasiteos16.2.2024 14:48:26 EET | Tiedote
Hämeen linna ja Olavinlinna tarjoavat monipuolista ohjelmaa talvilomaa viettäville.
Kansallismuseo odottaa kutsua kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin – ensimmäisenä vuorossa Tornio7.2.2024 08:58:30 EET | Tiedote
Parhaillaan peruskorjaus- ja lisärakennushankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo lähtee kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana on Tornionlaakson museo 17.–18. helmikuuta. Tornioon Kansallismuseo ottaa mukaansa seitsemän klassikon asemaan noussutta aarrettaan. Yksi näistä on paikkakunnalta kotoisin olevan taiteilija Eetu Iston teos Hyökkäys.
Nationalmuseet väntar på att bli inbjudet till museer runt om i Finland7.2.2024 08:57:34 EET | Tiedote
Nationalmuseet, som för närvarande är stängt på grund av renoverings- och tillbyggnadsprojektet, gästar museer på olika håll i Finland. Det första besöket är till Tornedalens museum 17.–18.2. Nationalmuseet tar med sig till Torneå sju skatter som blivit klassiker. En av dessa är verket Anfall av konstnären Eetu Isto, som kommer från orten.
Historiallinen kävijäennätys Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa20.12.2023 07:43:02 EET | Tiedote
Suomen kansallismuseon kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa vieraili kuluneen vuoden aikana yhteensä 779 377 kävijää. Kyseessä on museoperheen kaikkien aikojen kävijäennätys. Edellinen ennätys löytyy vuodelta 2019, jolloin kävijöitä oli 762 481. Vuoteen 2022 verrattuna kävijämäärät kasvoivat 182 600 henkilöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme