Riittääkö ruokatuotannossa sitkeys ja tahto? – tutkimus selvitti itäsuomalaisten tilojen muutoskykyä
Miten käy suomalaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden, kun sota ja inflaatio jylläävät, kustannukset nousevat ja viljelijät ikääntyvät? Samaan aikaan megatrendinä vaikuttaa kestävyysmurros, joka niin ikään lisää vaatimuksia aluepolitiikkaan ja maanviljelyyn.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun projektitutkija Irene Kuhmonen ja apulaisprofessori Marjo Siltaoja tutkivat vastikään julkaistussa artikkelissaan itäsuomalaisten maatilojen resilienssiä.
”Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tai joustavasti tilat pystyivät täyttämään olemassaolonsa tarkoituksen, eli toimimaan osana ruuantuotantojärjestelmää. Nyt kun toimintaympäristö muuttuu radikaalisti, on syytä pohtia, kuinka paljon muutoskykyä eli resilienssiä tiloilta ja niiden yrittäjiltä löytyy”, Kuhmonen selittää.
Suurin osa sinnittelee tai mukautuu
Tutkimuksen aineistona on kysely, johon osallistui noin 570 maatilaa Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Aineiston perusteella tilat luokiteltiin neljään tyyppiin: sinnittelijöihin (37%), mukautujiin (31%), muutoshakuisiin (8%) ja lopettajiin (24%).
”Suurin ryhmä eli ns. sinnittelijät olivat tyypillisesti kasvinviljelijöitä ja tilat pienehköjä. Heillä maataloustulo ei ollut kovin suuri, mutta viljelijät olivat siihen tyytyväisiä. Heidän ympäristöorientaationsa ei ole vahva, eikä heillä ollut juuri taloudellisiakaan kehittämispyrkimyksiä”.
Mukautujia oli puolestaan kolmannes. He olivat tyypillisimmin karjankasvattajia.
”He olivat tehneet eniten juuri sitä, mitä heiltä on odotettukin: kasvattaneet tilaa, investoineet ja tehostaneet. Maatalous oli tässä ryhmässä tärkeä tulonlähde, ja viljelijät olivat varsin ympäristöorientoituneita ja korkeasti koulutettuja. Tämä ryhmä on kaikkein haavoittuvin politiikan suunnanmuutoksille”.
Pienin ryhmä oli muutoshakuiset; nämä viljelijät pyrkivät tekemään asioita toisin.
”Tavoitteena oli tyypillisesti löytää tapa yhdistää ympäristöulottuvuus ja taloudellinen suoriutuminen. Tilat olivat varsin suuria ja viljelijät nuoria, ympäristöstä kiinnostuneita ja korkeasti koulutettuja”, kuvailee Kuhmonen.
Neljännes tiloista lopetusaikeissa
Lähes neljännes tutkimusaineiston tiloista kuului lopettajien ryhmään.
”He olivat aineiston vanhimpia ja matalimmin koulutettuja viljelijöitä. Terveys ja jaksaminen koettiin usein heikoksi, jatkajia ei ollut ja maataloustulo oli varsin pieni. Aikeena oli vuokrata, myydä tai metsittää pellot”, Kuhmonen kertoo.
Tutkijoiden mukaan rakennekehityksen eli nykyisen järjestelmän kehityksen kannalta tämä havainto on itseasiassa normaalia ja toivottavaakin. Se tehostaa ruokaketjun toimintaa.
Havainnot kuitenkin nostavat esiin kysymyksen, kuinka resilientti nykyinen ruokajärjestelmämme lopulta on.
”Resilientti järjestelmä on enemmän hajautunut kuin keskittynyt, ja enemmän monipuolinen kuin yksipuolinen. Kuitenkin nykyinen rakennekehitys johtaa nimenomaan keskittymiseen ja yksipuolistumiseen”, Marjo Siltaoja toteaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella kestävyyssiirtymiin liittyvässä politiikassa pitäisi aktiivisesti rakentaa sellaisia tuotannollisia vaihtoehtoja, jotka ovat realistisia ja myös syrjäseuduilla saavutettavia.
”Esimerkiksi nykyään yleinen ”eläintuotannosta proteiinikasvituotantoon” -ajattelutapa ei käytännössä ole aina mahdollinen tai palvele näiden alueiden viljelijöitä”, tutkijat summaavat.
Lisätietoja:
Projektitutkija Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
irene.a.kuhmonen@jyu.fi, puh.+358408207640
Artikkeli: Kuhmonen, I., & Siltaoja, M. (2022). Farming on the margins : Just transition and the resilience of peripheral farms. Environmental Innovation and Societal Transitions, 43, 343-357. https://doi.org/10.1016/j.eist.2022.04.011
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme