Jyväskylän yliopisto

Riittääkö ruokatuotannossa sitkeys ja tahto? – tutkimus selvitti itäsuomalaisten tilojen muutoskykyä

Jaa
Suomalainen maatalous elää kriisien sävyttämää murrosvaihetta, jossa ruuantuottajien muutoshalukkuus punnitaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan maatilojen resilienssi, eli halukkuus ja kyky sopeutua osana uudistuvaa järjestelmää, vaihtelee suuresti. Tutkimuksen mukaan jopa neljännes tiloista ei halua tai voi pysyä mukana vaaditussa kehityksessä, vaan saattaa lopettaa toimintansa tulevina vuosina.

Miten käy suomalaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden, kun sota ja inflaatio jylläävät, kustannukset nousevat ja viljelijät ikääntyvät? Samaan aikaan megatrendinä vaikuttaa kestävyysmurros, joka niin ikään lisää vaatimuksia aluepolitiikkaan ja maanviljelyyn.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun projektitutkija Irene Kuhmonen ja apulaisprofessori Marjo Siltaoja tutkivat vastikään julkaistussa artikkelissaan itäsuomalaisten maatilojen resilienssiä.

”Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, kuinka hyvin tai joustavasti tilat pystyivät täyttämään olemassaolonsa tarkoituksen, eli toimimaan osana ruuantuotantojärjestelmää. Nyt kun toimintaympäristö muuttuu radikaalisti, on syytä pohtia, kuinka paljon muutoskykyä eli resilienssiä tiloilta ja niiden yrittäjiltä löytyy”, Kuhmonen selittää.

Suurin osa sinnittelee tai mukautuu

Tutkimuksen aineistona on kysely, johon osallistui noin 570 maatilaa Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Aineiston perusteella tilat luokiteltiin neljään tyyppiin: sinnittelijöihin (37%), mukautujiin (31%), muutoshakuisiin (8%) ja lopettajiin (24%).

”Suurin ryhmä eli ns. sinnittelijät olivat tyypillisesti kasvinviljelijöitä ja tilat pienehköjä. Heillä maataloustulo ei ollut kovin suuri, mutta viljelijät olivat siihen tyytyväisiä. Heidän ympäristöorientaationsa ei ole vahva, eikä heillä ollut juuri taloudellisiakaan kehittämispyrkimyksiä”.

Mukautujia oli puolestaan kolmannes. He olivat tyypillisimmin karjankasvattajia.

”He olivat tehneet eniten juuri sitä, mitä heiltä on odotettukin: kasvattaneet tilaa, investoineet ja tehostaneet. Maatalous oli tässä ryhmässä tärkeä tulonlähde, ja viljelijät olivat varsin ympäristöorientoituneita ja korkeasti koulutettuja. Tämä ryhmä on kaikkein haavoittuvin politiikan suunnanmuutoksille”.

Pienin ryhmä oli muutoshakuiset; nämä viljelijät pyrkivät tekemään asioita toisin.

”Tavoitteena oli tyypillisesti löytää tapa yhdistää ympäristöulottuvuus ja taloudellinen suoriutuminen. Tilat olivat varsin suuria ja viljelijät nuoria, ympäristöstä kiinnostuneita ja korkeasti koulutettuja”, kuvailee Kuhmonen.

Neljännes tiloista lopetusaikeissa

Lähes neljännes tutkimusaineiston tiloista kuului lopettajien ryhmään.

”He olivat aineiston vanhimpia ja matalimmin koulutettuja viljelijöitä. Terveys ja jaksaminen koettiin usein heikoksi, jatkajia ei ollut ja maataloustulo oli varsin pieni. Aikeena oli vuokrata, myydä tai metsittää pellot”, Kuhmonen kertoo.

Tutkijoiden mukaan rakennekehityksen eli nykyisen järjestelmän kehityksen kannalta tämä havainto on itseasiassa normaalia ja toivottavaakin. Se tehostaa ruokaketjun toimintaa.

Havainnot kuitenkin nostavat esiin kysymyksen, kuinka resilientti nykyinen ruokajärjestelmämme lopulta on.

”Resilientti järjestelmä on enemmän hajautunut kuin keskittynyt, ja enemmän monipuolinen kuin yksipuolinen. Kuitenkin nykyinen rakennekehitys johtaa nimenomaan keskittymiseen ja yksipuolistumiseen”, Marjo Siltaoja toteaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella kestävyyssiirtymiin liittyvässä politiikassa pitäisi aktiivisesti rakentaa sellaisia tuotannollisia vaihtoehtoja, jotka ovat realistisia ja myös syrjäseuduilla saavutettavia.

”Esimerkiksi nykyään yleinen ”eläintuotannosta proteiinikasvituotantoon” -ajattelutapa ei käytännössä ole aina mahdollinen tai palvele näiden alueiden viljelijöitä”, tutkijat summaavat.

Lisätietoja:

Projektitutkija Irene Kuhmonen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

irene.a.kuhmonen@jyu.fi, puh.+358408207640

Artikkeli: Kuhmonen, I., & Siltaoja, M. (2022). Farming on the margins : Just transition and the resilience of peripheral farms. Environmental Innovation and Societal Transitions, 43, 343-357. https://doi.org/10.1016/j.eist.2022.04.011

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye