Riittämätön yöuni näkyy veren valkosoluissa
Liian vähäinen unen määrä ja erilaiset unihäiriöt ovat väestössä yleisiä ongelmia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pitkään jatkuneeseen riittämättömään tai laadultaan huonoon yöuneen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien, dementian sekä mielenterveyden häiriöiden, erityisesti masennuksen, riski. Molekyylitason mekanismeja tämän yhteyden taustalla ei kuitenkaan tunneta.
Helsingin yliopiston, THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa verrattiin univajeesta kärsiviä 25-55-vuotiaita miehiä terveisiin, riittävästi nukkuviin verrokkeihin. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 125 miestä.
Tutkimukseen osallistuneiden miesten veren valkosoluista eristettiin DNA, ja siitä määritettiin lähes puolen miljoonan CpG-emäksen metylaatiotasot. DNA:n metylaatio on yksi niin sanotuista epigeneettisistä mekanismeista, jotka vaikuttavat geenien ilmentymiseen ja siten solujen ja kudosten toimintaan.
– Tulosten perusteella mikään yksittäinen DNA:n metylaatioalue ei eronnut merkittävästi univajeesta kärsivien ja terveiden verrokkien välillä. Molekyyliverkostojen tarkasteleminen paljasti kuitenkin, että riittämätön yöuni johti DNA-metylaation muutoksiin hermoston toimintapolkuun kuuluvien geenien säätelyalueilla, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.
Muutoksia havaittiin myös sellaisella perimän alueella, joka on aiemmin yhdistetty perinnölliseen Smith-Magenis-oireyhtymään – tähän oireyhtymään voi liittyä muun muassa käänteinen vuorokausirytmi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että univajeeseen liittyy systeemisiä, perimän toimintaan vaikuttavia DNA:n muutoksia.
– Selvitämme parhaillaan, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat. Lisäksi meitä kiinnostaa, kuinka ne liittyvät univajeen pitkäaikaisiin terveysriskeihin, Paunio sanoo.
– Tulokset vaativat jatkotutkimuksia ja ne pitää vielä toistaa toisissa aineistoissa, painottaa Scientific Reports -lehdessä julkaistun artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Alexandra Lahtinen.
Lisätietoja:
Professori Tiina Paunio, Helsingin yliopisto ja THL
Puh. 050 3507936
Sähköposti: tiina.paunio@helsinki.fi / tiina.paunio@thl.fi
Julkaisu: Lahtinen A, Puttonen S, Vanttola P, Viitasalo K, Sulkava S, Pervjakova N, Joensuu A, Salo P, Toivola A, Härmä M, Milani L, Perola M, Paunio T. A distinctive DNA methylation pattern in insufficient sleep. Sci Rep in press.
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
@PviLe
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme