Helsingin yliopisto

Rikokset lisääntyivät viidenneksellä viime vuonna

Jaa

Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pääosin laskenut. Vuonna 2020 rikokset kuitenkin lisääntyivät selvästi edellisvuodesta. Merkittävänä osatekijänä on ollut omaisuus-, liikenne ja huumausainerikosten kasvu. Myös viranomaisten tietoon tulleet seksuaalirikokset ovat lisääntyneet, ilmenee Helsingin yliopiston selvityksestä.

Vuonna 2020 nämä niin sanotut rikoslakirikokset lisääntyivät noin 19 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Seksuaalirikokset lisääntyivät noin kaksi prosenttia, huumausainerikokset 15 prosenttia, omaisuusrikokset 19 prosenttia ja liikennerikokset noin 20 prosenttia.

- Osittain rikoslakirikosten ja omaisuusrikosten nousun taustalla on Vastaamon tietovuototapaus, joka näkyy erityisesti kiristykseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen liittyvien rikosten valtavana kasvuna, sanoo suunnittelija Ilari Kolttola Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Vuonna 2020 kirjattiin 95 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta. Henkirikollisuuden määrä lisääntyikin 14 prosenttia vuoden takaisesta, se on kuitenkin edelleen selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason. Vuonna 2020 henkirikoksissa korostuivat yksityiset tilat yleisten tilojen kustannuksella.

Pahoinpitelyrikosten määrä väheni vuoteen 2019 verrattuna sekä kyselylähteiden että viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden osalta. Pahoinpitelyrikokset ovat viime vuosina pysyneet lähes muuttumattomina. Pandemiavuosi 2020 näkyy kuitenkin erityisesti väkivaltakokemusten laskuna.

- Vuoden 2020 kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan kolme prosenttia aikuisista joutui vuoden aikana vammaan johtaneen väkivallan kohteeksi. Vähintään läimäisyn sisältävää väkivaltaa oli kokenut neljä prosenttia 15–74-vuotiaista. Laskua edelliseen vuoteen oli noin kaksi prosenttiyksikköä, Kolttola sanoo.  

Viranomaisten kirjaamien raiskausrikosten määrä on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti. Joiltakin osin nousua selittävät lainsäädännölliset muutokset sekä mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Osin kyse voi olla myös rikollisuuden tosiasiallisesta lisääntymisestä. Myös viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä olennaisesti. Samalla kyselytutkimukset viittaavat kuitenkin erityisesti fyysisessä kontaktissa tapahtuneen lasten seksuaalisen hyväksikäytön pikemminkin vähentyneen.

- Yhä nuorempien lasten tavoitettavuus internetin ja sosiaalisen median sovellusten kautta on lisännyt rikoksentekomahdollisuuksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa seksuaalirikollisuudessa, Kolttola kertoo.


Omaisuusrikokset ja liikennerikokset lisääntyivät

Vuonna 2020 varkausrikokset nousivat lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Tämä on poikkeus pitkään jatkuneessa varkausrikosten laskutrendissä. Vuonna 2020 tehtiin 2 514 varkausrikosta 100 000 asukasta kohti.

Petosrikokset ovat viimeisen 10 vuoden aikana lisääntyneet olennaisesti. Tähän on vaikuttanut erityisesti internetin välityksellä tapahtuvan kaupan lisääntyminen. Viranomaisten kirjaamien petosrikosten määrä oli vuonna 2020 kymmenvuotiskauden korkein, yli 34 000 kappaletta.

- Myös kyselytutkimukset osoittavat petosten lisääntyneen. Vuonna 2020 noin viisi prosenttia väestöstä ilmoitti joutuneensa huijauksen kohteeksi ostaessaan tavaraa tai palvelua viimeisen vuoden aikana, Kolttola sanoo.

Liikennerikoksia kirjattiin vuonna 2020 yli 132 000 kappaletta. Kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli peräti 20 prosenttia. Rikosmäärä palasikin vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Liikennerikoksista noin 15 prosenttia oli rattijuopumuksia. Rattijuopumusten osalta huumetapausten määrä ja osuus on kasvanut selvästi. Rattijuopumusten lisäksi myös suuret ylinopeudet näyttävät koronapandemian aikana lisääntyneen.

Rikokset ja hälytystehtävät vähenivät kevään 2020 poikkeusolojen aikana

Poliisin tietoon tulleet rikokset ja hälytystehtävät vähenivät kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Poikkeuksena olivat kuitenkin kotihälytykset, jotka tosin lisääntyivät huomattavasti jo hieman ennen kevään poikkeusolojen alkua. Poikkeusolojen aikana lisääntyivät erityisesti häiritsevästä metelistä johtuneet kotihälytykset, mutta myös häiriöksi olevista henkilöistä ja perheväkivallasta johtuneet kotihälytykset lisääntyivät.

- Kevään poikkeusolojen aikana laskivat erityisesti pahoinpitelyrikokset ja julkisella paikalla päihtyneiden henkilöiden tekemät rikokset.

Väestöryhmien väliset erot rikollisuudessa ovat huomattavia

Sekä pahoinpitely- että omaisuusrikokset ovat olennaisesti yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä ja valtaosa rikoksista epäillyistä on tyypillisesti miehiä. Myös uhrikokemukset ovat selvästi yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä. Viranomaisten tietoon tulleissa väkivaltarikoksissa miehet ovat hieman naisia useammin rikoksen uhrina, erityisesti vakavammissa väkivaltarikoksissa. Parisuhdeväkivalta kohdistuu kuitenkin selvästi useammin naisiin.

- Vuonna 2020 lähes kaikki viranomaisten tietoon tulleiden raiskausrikosten uhrit olivat naisia, syyllisiksi epäillyistä valtaosa puolestaan oli miehiä. Yleisimmissä rikoslajeissa rikollisuus on vahvasti keskittynyt pienituloisimpiin ja vähiten koulutettuihin väestöryhmiin, Kolttola kertoo.

Joissakin rikoslajeissa ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten edustus rikoksista epäillyistä on huomattava. Osuus on viime vuosina ollut erityisen suuri seksuaalirikoksissa. Maahanmuuttajataustaisten rikostaso on kuitenkin viime vuosina laskenut useissa keskeisissä rikoslajeissa. Vuosina 2010–2020 maahanmuuttajataustaisten rikostaso on lähes puolittunut varkausrikoksissa ja laskenut huomattavasti myös pahoinpitelyrikoksissa.

- Osa suomalaisen väestön ja maahanmuuttajien välisistä eroista rikollisuudessa selittyy sosiodemografisilla tekijöillä, erityisesti maahanmuuttajaväestön nuorella ikärakenteella. Vuonna 2019 ja 2020 maahanmuuttajataustaisen väestön ikävakioitu varkausrikollisuuden taso olikin matalampi kuin suomalaistaustaisilla, Kolttola toteaa.

Rikollisuustilanne 2020 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus, ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rikollisuus ja rikollisuus koronapandemia poikkeusolojen aikana.

 

Julkaisu:
Rikollisuustilanne 2020. Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Toim. Ilari Kolttola. Katsauksia 49/2021. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/337259

Lisätiedot:
suunnittelija Ilari Kolttola
Puh. 029 4120887
ilari.kolttola@helsinki.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme