Helsingin yliopisto

Rintasyöpäriskin arviointia voidaan tarkentaa uusilla genomityökaluilla

Jaa
Laajaan 120 000 naisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että perinnöllistä rintasyöpäriskiä tulisi arvioida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Perinnöllisen rintasyövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä huomioidaan tällä hetkellä vain yksittäiset geenivirheet. Kattavamman genomitiedon avulla voitaisiin kuitenkin tunnistaa korkeassa rintasyöpäriskissä olevia naisia huomattavasti nykyistä paremmin. Tietoa voitaisiin hyödyntää etenkin rintasyöpään sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskin arvioinnissa.
Kliinisessä käytössä olevilla geenitesteillä tunnistetaan kohtalaisen riskin geenivirheitä (kuten CHEK2-geenivirheet) ja korkean riskin geenivirheitä (kuten PALB2-, BRCA1-, ja BRCA2-geenivirheet). Korkea tai kohtalaisen korkea polygeeninen riski on kuitenkin huomattavasti yleisempi rintasyövän riskitekijä, joka johtaa vähintään yhtä suureen rintasyöpäriskiin kuin kohtalaisen riskin geenivirhe. Kuva havainnollistaa näiden geneettisten riskitekijöiden yleisyyttä sataa rintasyöpään sairastunutta kohti. Kuva: Nina Mars, Helsingin yliopisto
Kliinisessä käytössä olevilla geenitesteillä tunnistetaan kohtalaisen riskin geenivirheitä (kuten CHEK2-geenivirheet) ja korkean riskin geenivirheitä (kuten PALB2-, BRCA1-, ja BRCA2-geenivirheet). Korkea tai kohtalaisen korkea polygeeninen riski on kuitenkin huomattavasti yleisempi rintasyövän riskitekijä, joka johtaa vähintään yhtä suureen rintasyöpäriskiin kuin kohtalaisen riskin geenivirhe. Kuva havainnollistaa näiden geneettisten riskitekijöiden yleisyyttä sataa rintasyöpään sairastunutta kohti. Kuva: Nina Mars, Helsingin yliopisto

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, johon sairastuu vuosittain noin 5000 suomalaista. Rintasyöpä on myös naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Perinnöllinen alttius on sairauden tärkeimpiä riskitekijöitä.

Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sairastumisriskiä niin väestötasolla kuin yksittäisten rintasyöpäriskiä merkittävästi lisäävien geenivirheiden kantajilla. Nature Communications -tiedelehdessä tänään julkaistut tulokset perustuvatyli 120 000 naista sisältävään FinnGen-tutkimusaineistoon, joka yhdistää biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa kansallisista terveysrekistereistä saatavaan tietoon.

Tutkimuksessa keskityttiin PALB2- ja CHEK2-geeneihin. Kummassakin on tunnistettu suomalaiselle väestölle ominainen, rintasyöpäriskiä nostava geenivirhe. Näiden geenivirheiden tunnistamiseen on kliinisessä käytössä geenitesti, mikäli suvussa epäillään voimakkaasti periytyvää rintasyöpäalttiutta. PALB2-geenivirhe löytyy keskimäärin joka sadannelta rintasyöpään sairastuneelta suomalaiselta ja CHEK2-geenivirhe noin 2,5 prosentilla sairastuneista.

Jo pitkään on kuitenkin tiedetty, että kyseiset geenivirheet eivät kaikilla naisilla johda sairastumiseen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että geenivirheiden kantajien elinikäinen sairastumisriski vaihtelee huomattavasti muualla perimässä sijaitsevien riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen.

Tutkijat määrittivät osallistujille niin sanotun polygeenisen riskisumman, joka kokoaa tiedon lukuisista rintasyöpäriskiin vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä. Yksittäisenä tällaisilla geneettisillä riskitekijöillä on maltillinen vaikutus sairastumisriskiin, mutta riskisummaksi yhdistetyn tiedon avulla poikkeuksellisen korkeassa tai matalassa sairastumisriskissä olevat naiset pystytään erottamaan muista.

– Mikäli PALB2- tai CHEK2-geenivirheen kantajalla on myös kohonnut polygeeninen riski, voi elinikäinen rintasyöpäriski olla jopa 60–80 prosenttia. Vastaavasti matala polygeeninen riski ikään kuin kompensoi geenivirhettä, kertoo tutkimuksen toteuttanut lääketieteen tohtori Nina Mars Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

– Esimerkiksi CHEK2-kantajien osalta matala polygeeninen riski tarkoittaa, että heidän riskinsä ei poikkea väestötasosta. Tällainen täsmällisempi riskiarvio merkittävien geenivirheiden kantajilla auttaisi paremmin kohdentamaan esimerkiksi seulontaa rintasyövän varhaiseksi tunnistamiseksi.

Polygeeninen riskisumma osoittautui yksinäänkin merkittäväksi riskitekijäksi. Tutkijat havaitsivat, että polygeenisen riskisumman perusteella ylimpään kymmenykseen kuuluvien sairastumisriski on vähintään yhtä suuri kuin CHEK2-geenivirheen kantajilla. Polygeeninen riskisumma auttaisi myös täsmentämään esimerkiksi rintasyöpään sairastuneen naisen lähisukulaisten sairastumisriskin arviointia.

– Rintasyövän voimakkaankaan perheittäisen kasautumisen taustalta löytyy vain vajaalla kuudenneksella potilaista merkittävä yksittäinen geenivirhe. Monissa perheissä sairastumisriskin taustalla onkin poikkeuksellisen korkea polygeeninen riski. Siksi riskitietoa voitaisiin hyödyntää etenkin rintasyöpään sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskin arvioinnissa, toteaa tutkimuksesta vastannut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.

Tutkimusryhmä näkee polygeenisen riskitiedon hyödyntämisen lupaavana työkaluna kohti kokonaisvaltaisempaa rintasyövän riskinarviota.

– Näitä uusia genomiriskityökaluja on tarkoitus testata osana rintasyöpäpotilaiden hoitopolkua ensi vuonna alkavassa hankkeessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, Ripatti jatkaa.

Alkuperäinen julkaisu:

The role of polygenic risk and susceptibility genes in breast cancer over the course of life. Nina Mars, Elisabeth Widén, Sini Kerminen, Tuomo Meretoja, Matti Pirinen, Pietro della Briotta Parolo, Priit Palta, FinnGen, Aarno Palotie, Jaakko Kaprio, Heikki Joensuu, Mark Daly, Samuli Ripatti. Nature Communications doi: http://doi.org/10.1038/s41467-020-19966-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Samuli Ripatti


Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja lääketieteellinen tiedekunta


puh: +358 40 567 0826 (Sari Kivikko)


s-posti: samuli.ripatti@helsinki.fi

Kuvat

Kliinisessä käytössä olevilla geenitesteillä tunnistetaan kohtalaisen riskin geenivirheitä (kuten CHEK2-geenivirheet) ja korkean riskin geenivirheitä (kuten PALB2-, BRCA1-, ja BRCA2-geenivirheet). Korkea tai kohtalaisen korkea polygeeninen riski on kuitenkin huomattavasti yleisempi rintasyövän riskitekijä, joka johtaa vähintään yhtä suureen rintasyöpäriskiin kuin kohtalaisen riskin geenivirhe. Kuva havainnollistaa näiden geneettisten riskitekijöiden yleisyyttä sataa rintasyöpään sairastunutta kohti. Kuva: Nina Mars, Helsingin yliopisto
Kliinisessä käytössä olevilla geenitesteillä tunnistetaan kohtalaisen riskin geenivirheitä (kuten CHEK2-geenivirheet) ja korkean riskin geenivirheitä (kuten PALB2-, BRCA1-, ja BRCA2-geenivirheet). Korkea tai kohtalaisen korkea polygeeninen riski on kuitenkin huomattavasti yleisempi rintasyövän riskitekijä, joka johtaa vähintään yhtä suureen rintasyöpäriskiin kuin kohtalaisen riskin geenivirhe. Kuva havainnollistaa näiden geneettisten riskitekijöiden yleisyyttä sataa rintasyöpään sairastunutta kohti. Kuva: Nina Mars, Helsingin yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye