Rintojen korjausleikkaus parantaa rintasyöpäpotilaan elämänlaatua
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Mervi Rautalin tutki väitöskirjassaan, miten rintasyövän erilaiset leikkausmenetelmät vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Väitöskirjassa tarkasteltiin kolmenlaisia leikkaustapoja: rinnan poistamista kokonaan, rinnan osittaista poistamista sekä korjaavia leikkauksia, joissa potilaalle rakennetaan joko välittömästi rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhemmin uusi rinta.
Väitöstyö koostui kahdesta tutkimuksesta: Rautalin kartoitti 840 potilaan elämänlaatua eri tautitiloissa. Toinen tutkimus oli seuranta, jossa tarkasteltiin rintasyövän leikkausmenetelmien vaikutusta 1065 potilaan elämänlaatuun sekä hoitojen kustannuksia.
Tutkimuksen mukaan eniten elämänlaatua haittaavia oireita oli potilailla, joilta oli poistettu koko rinta. He myös raportoivat eniten leikkauksen jälkeisiä oireita, kuten kipua, väsymystä tai uniongelmia.
Korjaava leikkaus parantaa elämänlaatua
Kun rintasyöpäkasvain leikataan, leikkaustapaan vaikuttavat esimerkiksi kasvaimen ja rinnan koko, näiden suhde, potilaan muu terveydentila ja tämän toiveet. Nykyaikaisen hoidon tavoite on säästää rinta, jos se on mahdollista.
Jos potilaan rinnasta poistetaan vain osa, kasvaimen poiston yhteydessä rintaa voidaan korjata hyödyntäen plastiikkakirurgian menetelmiä. Näin rinnan muoto saadaan mahdollisimman hyväksi. Rautalinin tutkimuksen mukaan näillä tekniikoilla leikattujen potilaiden elämänlaatu koheni nopeimmin ja he kokivat kehonkuvansa parhaaksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että ennallistavassa kirurgiassa rinnan poiston ja uudelleen rakentamisen jälkeen potilaiden elämänlaadun kohenemiseen saattoi kulua jopa kaksi vuotta.
– Potilaat joutuvat siis käymään läpi pitkän prosessin. Ennallistava kirurgia on kuitenkin kannattavaa, sillä fyysisten ja seksuaalisten toimintojen koheneminen oli merkittävintä niillä potilailla, joille oli rakennettu uusi rinta, Rautalin kertoo.
Taloudelliset vaikeudet huonontavat elämänlaatua
Rintasyöpä on maailman tavallisimmin diagnosoitu syöpä, ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 5000 naista. Potilaalle koituvat hoitojen kustannukset koostuvat pääosin poliklinikkamaksuista ja sairaalassa vietetyistä päivistä, mutta yhteiskunta maksaa leikkauksen kokonaiskustannukset. Rautalinin mukaan hoidon kustannukset yhteiskunnalle eivät saa määrätä, milloin tai miten rinnan korjaava leikkaus tehdään.
– Elämänlaatututkimuksessa kävi ilmi, että taloudelliset vaikeudet huonontavat potilaan elämänlaatua. Osalle potilaista poliklinikkamaksut ja sairaalapäivät ovat merkittävä kuluerä. Potilaille tulisikin tarvittaessa tarjota tukea näihin kustannuksiin. Kipu, väsymys ja uniongelmat ovat myös merkittäviä seikkoja, joihin tulee tarjota apua, sillä näitä oireita esiintyy jonkin verran kaikissa potilasryhmissä.
– Terveydenhuoltomme täytyy pitää huolta kaikista, vaikka hoidot maksavatkin. Elämänlaadullisesti on tärkeä asia saattaa syöpäpotilas takaisin eheämpään kehonkuvaan, mikäli potilas sitä toivoo. Tällä on iso merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle, sillä rintasyöpäpotilaan hyvinvointi heijastuu kaikkialle potilaan sosiaalisessa ympäristössä, perheen sisäisissä suhteissa ja jopa työssä jaksamisessa.
LL Mervi Rautalin väittelee perjantaina 9.12.2022 klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Surgical treatment of breast cancer and patient reported outcomes – Special emphasis on health-related quality of life and the cost of care". Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa (Sali U3032, Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on Kerstin Sandelin Karoliinisesta instituutista ja kustoksena professori Virve Koljonen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
mervi.rautalin@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme