Työsuojelurahasto

Robottisiivous kysyy aikaa

Jaa

Tampereen Voimia -liikelaitoksen, Porvoon Tilapalveluiden ja Tekme Oy:n yhteisessä robottisiivouksen kehittämishankkeessa robotit havaittiin ainakin toistaiseksi liian hitaiksi. Lattian siivoamisaika, joka on mitoitettu ammattisiivoojalle, kestää pikkurobotilla 20-kertaisen ajan.

Kokeilussa ei löydetty järkevää käyttöä siivousrobotille. Se siivosi hyllyn päällystä seitsemän minuuttia, siivooja puhdisti hyllyn kalustemopilla seitsemässä sekunnissa.

Robottisiivouksen kehittämishanketta toteuttivat ulkopuolisena asiantuntijana toimineet Timo Kivisto Consulting Oy ja TTS Työtehoseura. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta kehittämisavustuksella.

Suomen siivous: 1,6 miljardia euroa

Siivousroboteista 80 prosenttia on tarkoitettu kotitalouskäyttöön, ja tämä markkinalohko on kovasti kilpailtu. Ammattikäyttöön suunniteltuja yhdistelmäkoneita on vasta tulossa Suomen markkinoille, vaikka siivouspalvelumarkkinan kooksi arvioidaan 1,6 miljardia euroa. Yhdistelmärobotti maksaa tyypillisesti 10 000–40 000 euroa.

Hankkeen tavoitteina oli nostaa pitkällä aikavälillä työn tuottavuutta, kehittää työn ergonomiaa, kohentaa sisäilmastoa ja kokeilla puhtauspalvelualalla uutta teknologiaa.

Kolmen kaupungin kokeiluhanke

Hanke koostui kolmesta kokeilujaksosta, jotka järjestettiin Hämeenlinnan koulussa, Tampereen koulussa ja Porvoossa kolmen koulun lisäksi muun muassa terveyskeskuksessa. Kokeiltavina oli neljä robottityyppiä.

Tutkijat ja siivousorganisaatio valmistelivat robottikokeiluihin yleensä suuren kiinteistön. Samalla varmistettiin, että siivoojilla oli aikaa kokeiluun.

Robotin suorituskyvyn arvioivat Työtehoseuran Tarja Marjomaa ja Sari Liski-Markkanen.
He muun muassa mittasivat lattian puhtauden, robotin pölysäiliöön kertyneen lian ja mopin likaisuuden.

Lisäksi käytettiin Työterveyslaitoksen ergonomiatutkimusta, jossa keskityttiin toistuviin työliikkeisiin.

Järjestelyjä tarvittaisiin

Konsultti Timo Kivistö kiteyttää, että robottisiivoukselle pitää löytää tarpeeksi aikaa silloin, kun asiakkaat eivät ole siivottavassa tilassa.

- Esimerkiksi liikuntahallin siivouksessa pitää ratkaista, käynnistääkö vahtimestari koneen yöksi.

Vai onko siivoojalla työvuoro iltamyöhään?

Työ sujuisi Kivistön mukaan parhaimmin, jos iso robotti siivoaisi ison lattian, ja siivooja pystyisi samanaikaisesti valvomaan isoa robottia ja käyttämään kymmenkuntaa pientä robottia.

Tämän vision toteutus vaatii sensoriteknologian kehittymistä, jotta robotin kulkulogiikan saisi nykyistä varmemmaksi.

Rakennuksen tilajakauma säätelee robottisiivouksen ratkaisuja.

- Koulussa voi olla 10 000 neliömetriä, mutta ala jakautuu moneen huoneeseen, eikä isoilla roboteilla pääse kalustettuihin huoneisiin, Kivistö konkretisoi.

Robotti paikoin tarkin siivooja

Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Elina Ahtiala-Huotari sanoo henkilöstön aloittaneen hankkeessa opinhaluisesti, mutta into laimeni, kun koneet eivät vastanneet odotuksia.

- Testatuista koneista varsinkin pienet hybridikoneet olivat sen verran kehittymättömiä, että
ammattisiivoojalle ei ole niistä hyötyä.

Ahtiala-Huotari harkitsisi siivousrobottien hankintaa – jos koneet kehittyisivät niin, että niiden käytöstä olisi selvää hyötyä.

- Työssä avustavien laitteiden käyttö vaatii siivoojilta uudenlaista ajattelua. En pelkää, että robotit veisivät työt siivoojilta, hän sanoo.

Siivoushankkeen suurin yllätys löytyi sisäilmasta. Robotti löysi kohtalaisen määrän pölyä tilasta, joka oli jo siivottu. Vakioidussa ympäristössä siivooja ja parhaat robotit tekivät nihkeäpyyhinnässä tasaveroista jälkeä.

Hankkeessa päätellään, että yhdistelmäroboteilla saadaan tuottavuushyötyä kevyesti likaantuneissa 20–100 neliömetrin tiloissa. Imurirobotti soveltuu 100–500 neliömetrin kevyesti likaantuneisiin tiloihin.

Lisätietoja: Timo Kivistö, konsultti, Timo Kivisto Consulting Oy, puh. 0400 508 907 timo.kivisto(at)kivistoconsulting.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?24.5.2018 10:30Tiedote

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan26.4.2018 12:54Tiedote

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

Mikä pilaa sisäilman – syyllisenä kosteus, homeet vai me itse?8.9.2017 09:00Tiedote

Mikä suomalaisissa rakennuksissa sairastuttaa ihmisiä? Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravistelee vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Työsuojelurahaston tukeman laajan tutkimushankkeen tulokset Salkinoja-Salonen on koonnut kirjaan Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). Raportti on runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme