Robottisiivous kysyy aikaa

Kokeilussa ei löydetty järkevää käyttöä siivousrobotille. Se siivosi hyllyn päällystä seitsemän minuuttia, siivooja puhdisti hyllyn kalustemopilla seitsemässä sekunnissa.

Robottisiivouksen kehittämishanketta toteuttivat ulkopuolisena asiantuntijana toimineet Timo Kivisto Consulting Oy ja TTS Työtehoseura. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta kehittämisavustuksella.

Suomen siivous: 1,6 miljardia euroa

Siivousroboteista 80 prosenttia on tarkoitettu kotitalouskäyttöön, ja tämä markkinalohko on kovasti kilpailtu. Ammattikäyttöön suunniteltuja yhdistelmäkoneita on vasta tulossa Suomen markkinoille, vaikka siivouspalvelumarkkinan kooksi arvioidaan 1,6 miljardia euroa. Yhdistelmärobotti maksaa tyypillisesti 10 000–40 000 euroa.

Hankkeen tavoitteina oli nostaa pitkällä aikavälillä työn tuottavuutta, kehittää työn ergonomiaa, kohentaa sisäilmastoa ja kokeilla puhtauspalvelualalla uutta teknologiaa.

Kolmen kaupungin kokeiluhanke

Hanke koostui kolmesta kokeilujaksosta, jotka järjestettiin Hämeenlinnan koulussa, Tampereen koulussa ja Porvoossa kolmen koulun lisäksi muun muassa terveyskeskuksessa. Kokeiltavina oli neljä robottityyppiä.

Tutkijat ja siivousorganisaatio valmistelivat robottikokeiluihin yleensä suuren kiinteistön. Samalla varmistettiin, että siivoojilla oli aikaa kokeiluun.

Robotin suorituskyvyn arvioivat Työtehoseuran Tarja Marjomaa ja Sari Liski-Markkanen.
He muun muassa mittasivat lattian puhtauden, robotin pölysäiliöön kertyneen lian ja mopin likaisuuden.

Lisäksi käytettiin Työterveyslaitoksen ergonomiatutkimusta, jossa keskityttiin toistuviin työliikkeisiin.

Järjestelyjä tarvittaisiin

Konsultti Timo Kivistö kiteyttää, että robottisiivoukselle pitää löytää tarpeeksi aikaa silloin, kun asiakkaat eivät ole siivottavassa tilassa.

- Esimerkiksi liikuntahallin siivouksessa pitää ratkaista, käynnistääkö vahtimestari koneen yöksi.

Vai onko siivoojalla työvuoro iltamyöhään?

Työ sujuisi Kivistön mukaan parhaimmin, jos iso robotti siivoaisi ison lattian, ja siivooja pystyisi samanaikaisesti valvomaan isoa robottia ja käyttämään kymmenkuntaa pientä robottia.

Tämän vision toteutus vaatii sensoriteknologian kehittymistä, jotta robotin kulkulogiikan saisi nykyistä varmemmaksi.

Rakennuksen tilajakauma säätelee robottisiivouksen ratkaisuja.

- Koulussa voi olla 10 000 neliömetriä, mutta ala jakautuu moneen huoneeseen, eikä isoilla roboteilla pääse kalustettuihin huoneisiin, Kivistö konkretisoi.

Robotti paikoin tarkin siivooja

Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Elina Ahtiala-Huotari sanoo henkilöstön aloittaneen hankkeessa opinhaluisesti, mutta into laimeni, kun koneet eivät vastanneet odotuksia.

- Testatuista koneista varsinkin pienet hybridikoneet olivat sen verran kehittymättömiä, että
ammattisiivoojalle ei ole niistä hyötyä.

Ahtiala-Huotari harkitsisi siivousrobottien hankintaa – jos koneet kehittyisivät niin, että niiden käytöstä olisi selvää hyötyä.

- Työssä avustavien laitteiden käyttö vaatii siivoojilta uudenlaista ajattelua. En pelkää, että robotit veisivät työt siivoojilta, hän sanoo.

Siivoushankkeen suurin yllätys löytyi sisäilmasta. Robotti löysi kohtalaisen määrän pölyä tilasta, joka oli jo siivottu. Vakioidussa ympäristössä siivooja ja parhaat robotit tekivät nihkeäpyyhinnässä tasaveroista jälkeä.

Hankkeessa päätellään, että yhdistelmäroboteilla saadaan tuottavuushyötyä kevyesti likaantuneissa 20–100 neliömetrin tiloissa. Imurirobotti soveltuu 100–500 neliömetrin kevyesti likaantuneisiin tiloihin.

Lisätietoja: Timo Kivistö, konsultti, Timo Kivisto Consulting Oy, puh. 0400 508 907 timo.kivisto(at)kivistoconsulting.fi