ELY-keskukset

Rohmutokkoa löydetty ensimmäistä kertaa Suomesta – haitallisen vieraslajikalan levittäminen on laitonta

Jaa

Haitallisesta vieraslajikalasta rohmutokosta (Perccottus glenii) on tehty ensimmäinen havainto Suomesta. Rohmutokkoja löydettiin kesän lopulla Varsinais-Suomesta lammesta, johon se on päätynyt ihmisen levittämänä. Rohmutokko ei ole vaaraksi ihmiselle, mutta se uhkaa alkuperäistä vesilajistoamme. Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa, ja sen leviäminen on estettävä.

Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke

Rohmutokko on kotoisin Koillis-Kiinan, Korean niemimaan pohjoisilta ja Venäjän Kaukoidän alueilta. Rohmutokko elää erityisesti pienvesissä, kuten lammissa ja järvissä. Sitä on tuotu ihmisten toimesta uusille alueille Venäjällä ja aina Keski-Eurooppaan asti. Tämän jälkeen laji on levinnyt voimakkaasti Euroopassa. Aiemmat Suomea lähimmät havainnot rohmutokoista on tehty Virosta sekä Suomenlahden itäosista Venäjän puolella.

”Ensimmäinen rohmutokkohavainto Suomesta tehtiin kansalaishavaintona. Kansalaishavainnoilla on tärkeä rooli vieraslajien torjunnassa. Mahdollisista havainnoista on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolla ja liittää mukaan valokuva lajista”, sanoo Luken erikoistutkija Sanna Kuningas.

Rohmutokko sietää hankaliakin elinolosuhteita (esim. rehevät ja vähähappiset vedet), ja sillä on lisäksi suuri lisääntymispotentiaali. Se on tehokas saalistaja, joka voi olla erityisen haitallinen samassa vesistössä eläville sammakkoeläimille. Rohmutokko kilpailee elintilasta ja ravinnosta muiden kalalajien kanssa.

”Kartoitamme parhaillaan, millaisia jatkotoimia rohmutokkoesiintymän löytyminen aiheuttaa”, kertoo kalastusbiologi Juhani Salmi Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Koska rohmutokko on levitetty lampeen tahallisesti, ei lammen tarkkaa sijaintia kerrota levittämisriskin vuoksi. Rohmutokko on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Rohmutokon maahantuonti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on laitonta (Vieraslajilaki 1709/2015, Rikoslaki 1889/39).

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Jotkut uudelle alueelle tulevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi. Haitallinen vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6026, etunimi.sukunimi@luke.fi

Kalastusbiologi Juhani Salmi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 023 026, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Kuvat

Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lataa
Lammesta löytyi runsaasti myös rohmutokon poikasvaiheen yksilöitä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lammesta löytyi runsaasti myös rohmutokon poikasvaiheen yksilöitä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Talent Boost Summit esittelee palveluita, jotka tukevat kansainvälisiä rekrytointeja ja vahvistavat Suomen vetovoimaa17.11.2022 07:30:00 EET | Tiedote

Talent Boost Summit on valtakunnallinen yrityksille ja sidosryhmille suunnattu tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kyseessä on kansainvälisen työvoiman rekrytointiin ja monimuotoisten työyhteisöjen kehittämiseen keskittyvä tapahtuma, jonka pääpaino on hyviksi todetuissa käytänteissä ja tarjolla olevissa palveluissa.

En ny guide har publicerats till stöd för dikningar och vattenrestaureringsprojekt11.11.2022 10:11:09 EET | Tiedote

Guiden ”Vesitalousisännöitsijän opas” (guide för vattenhushållningsdisponenter) har utarbetats i brett samarbete och riktas i synnerhet till disponenter, men också andra som ansvarar för dikningsprojekt eller vattenrestaureringsprojekt har nytta av den. Guiden innehåller konkreta anvisningar om bland annat dikningssammanslutningen och dess förvaltning, en översikt över dikning och juridiska synpunkter på torrläggning av mark samt grundläggande information om planering och genomföring av dikning och möjligheterna att få finansiering för ändamålet.

Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin11.11.2022 10:11:07 EET | Tiedote

Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme