ELY-keskukset

Rohmutokkoa löydetty ensimmäistä kertaa Suomesta – haitallisen vieraslajikalan levittäminen on laitonta

Jaa
Haitallisesta vieraslajikalasta rohmutokosta (Perccottus glenii) on tehty ensimmäinen havainto Suomesta. Rohmutokkoja löydettiin kesän lopulla Varsinais-Suomesta lammesta, johon se on päätynyt ihmisen levittämänä. Rohmutokko ei ole vaaraksi ihmiselle, mutta se uhkaa alkuperäistä vesilajistoamme. Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa, ja sen leviäminen on estettävä.
Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke

Rohmutokko on kotoisin Koillis-Kiinan, Korean niemimaan pohjoisilta ja Venäjän Kaukoidän alueilta. Rohmutokko elää erityisesti pienvesissä, kuten lammissa ja järvissä. Sitä on tuotu ihmisten toimesta uusille alueille Venäjällä ja aina Keski-Eurooppaan asti. Tämän jälkeen laji on levinnyt voimakkaasti Euroopassa. Aiemmat Suomea lähimmät havainnot rohmutokoista on tehty Virosta sekä Suomenlahden itäosista Venäjän puolella.

”Ensimmäinen rohmutokkohavainto Suomesta tehtiin kansalaishavaintona. Kansalaishavainnoilla on tärkeä rooli vieraslajien torjunnassa. Mahdollisista havainnoista on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolla ja liittää mukaan valokuva lajista”, sanoo Luken erikoistutkija Sanna Kuningas.

Rohmutokko sietää hankaliakin elinolosuhteita (esim. rehevät ja vähähappiset vedet), ja sillä on lisäksi suuri lisääntymispotentiaali. Se on tehokas saalistaja, joka voi olla erityisen haitallinen samassa vesistössä eläville sammakkoeläimille. Rohmutokko kilpailee elintilasta ja ravinnosta muiden kalalajien kanssa.

”Kartoitamme parhaillaan, millaisia jatkotoimia rohmutokkoesiintymän löytyminen aiheuttaa”, kertoo kalastusbiologi Juhani Salmi Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Koska rohmutokko on levitetty lampeen tahallisesti, ei lammen tarkkaa sijaintia kerrota levittämisriskin vuoksi. Rohmutokko on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Rohmutokon maahantuonti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on laitonta (Vieraslajilaki 1709/2015, Rikoslaki 1889/39).

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Jotkut uudelle alueelle tulevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi. Haitallinen vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Sanna Kuningas, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6026, etunimi.sukunimi@luke.fi

Kalastusbiologi Juhani Salmi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 023 026, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Kuvat

Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Rohmutokko on ahvenkala, joka kasvaa jopa 25 cm mittaiseksi. Se on melko suurisuinen, vankkarakenteinen kala. Parittomissa evissä on raidoitusta ja pään sivuilla, silmien kohdalla on tummat juovat. Se on sitkeä kalalaji, joka voi selvitä jopa pohjaan asti jäätyvissä vesissä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lataa
Lammesta löytyi runsaasti myös rohmutokon poikasvaiheen yksilöitä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lammesta löytyi runsaasti myös rohmutokon poikasvaiheen yksilöitä. Kuva: Sanna Kuningas, Luke
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye