Ruotsin metsäasioista vastaava ministeri Sven-Erik Bucht: Ruotsi vahvistaa metsäbiotaloutta - Ruotsin ja Suomen metsien käyttö kestävää ja vastuullista
Ruotsin Tornionjokilaaksosta valtiopäiville valitun Buchtin mukaan samanlaista yhteistä metsäpolitiikkaa kuin Euroopan unionin yhteinen kalastus- ja maatalouspolitiikka ovat, ei tarvita. Sen sijaan pohjoisten metsämaiden tulisi tehdä unionissa yhteistyötä paremman metsäymmärryksen eteen.
”Tämä on tärkeää, koska maankäyttöön sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvät päätökset vaikuttavat yhä enemmän metsien käyttöön”, Bucht toteaa ja mainitsee tärkeinä yhteistyökumppaneina Ranskan, Itävallan ja Saksan.
Marraskuussa Ruotsi ja Suomi järjestävät EU-päättäjille suunnatun metsäakatemian Lahden seudulla. Tapahtuma perustuu Suomen Metsäyhdistyksen järjestämän Päättäjien Metsäakatemian konseptiin. Osallistujat tutustuvat kaksipäiväisellä kurssilla laajasti metsäalaan ja sen toimijoihin. Ensi vuonna kurssi järjestetään Ruotsissa.
”Suomessa on saatu akatemiasta hyviä kokemuksia ja uskon, että sen avulla voimme laajentaa tietoa ja ymmärrystä pohjoismaista kestävää metsätaloutta kohtaan”, Bucht sanoo.
”EU:ssa tehdään metsäasioihin vaikuttavia päätöksiä, vaikka päättäjillä ei aina ole riittävää tietoa metsien käytöstä.”
Metsäntutkimusyhteistyö käyntiin syksyllä
Myös suomea puhuvan Buchtin mukaan Ruotsin ja Suomen välillä voisi olla merkittävästi nykyistä enemmän metsäpolitiikan ja metsäntutkimuksen yhteistyötä.
”Tarvitsemme yhteistä metsätutkimusta ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystä. Halusimme edistää tätä yhteistyötä myös metsäntutkimukseen suunnatulla Suomen 100-vuotislahjoituksella.”
Ruotsi lahjoitti Suomelle satavuotislahjaksi Tandem Forest Values -tutkimusrahaston. Lahjoituksen 2,3 miljoonalla eurolla rahoitetaan 12 kaksivuotista tutkimusapurahaa. Puolet tutkijoista ovat Suomesta, puolet Ruotsista. Syksyllä alkavien yhteistyöprojektien aiheena on kestävä metsänhoito sekä biotalouden uudet tuotteet ja prosessit.
”Tavoitteemme on olla kokonaan fossiiliton”
Ruotsin metsävarat ovat Buchtin mukaan kasvaneet sadassa vuodessa 1,7 miljardista 3,5 miljardiin kuutioon.
”Metsiemme kasvu on vuodessa 125 miljoonaa kuutiota, josta käytämme 85 miljoonaa kuutiota. Samaan aikaan olemme suojelleet kolmanneksen metsistämme. Tämä osoittaa sen, että metsiemme käyttö on kestävää ja vastuullista, mitä eurooppalaiset päättäjät ja ympäristöjärjestöt eivät aina ymmärrä.”
Buchtin mukaan metsäbiotalouden vahvistaminen on Ruotsissa keskeinen strateginen tavoite lähivuosina.
”Tavoitteemme on olla kokonaan fossiiliton vuonna 2045, ja se perustuu suurelta osin puupohjaisen biomassan käyttöön.”
”Puun käyttö esimerkiksi rakentamisessa on merkittävä ilmastoteko. Rakennamme nyt ehkä kymmenen prosenttia puusta, mutta osuus voisi olla jopa 20-30 prosenttia, kuten Smålandin Växjössä jo on. Meillä on puurakentamisen erityisosaamista ja rahoitusta. Sen ansiosta Ruotsissa on meneillään nopea teollisen puurakentamisen kehitys ja kasvu.”
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote
Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W
Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli
Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli
Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma
Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli
Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta
Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli
Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme