Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa
SOSTE kirjoittaa kannanotossaan, että viimeistään nyt tulee ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä keskittyä kokonaisratkaisuihin ja siihen, mitä muutokset tarkoittavat yksittäisen ihmisen arjen kannalta. SOSTE:n jäsenjärjestöt ovat vuosien ajan seuranneet vammaisalaa ja ruotsinkielisiä sote-palveluita ja kehittäneet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja siihen, miten tulevaisuudessa olisi mahdollista taata ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän kehitystyön pohjalta SOSTE julkaisee kokonaisratkaisun siitä, miten ruotsinkielistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa voisi tulevaisuudessa vahvistaa. Tällainen ratkaisu tarvitaan hajanaisen julkisen-, kolmannen- ja yksityisen sektorin asiantuntemuksen, erityisosaamisen ja palvelutuotannon kokoamiseksi ja turvaamiseksi.
Kannanotossaan SOSTE nostaa esiin, että ne ehdotetut ratkaisut, joissa palvelujen tuotanto keskitetään yhtä tuottajaa suosivaksi, ovat perustuslain vastaisia. Tästä johtuen SOSTE ei pidä mahdollisena ratkaisuna sitä, että koko ruotsinkielinen vammaispalvelu keskitetään yhdelle maakunnalle ja nykyiselle ruotsinkieliselle kehitysvammaisten erityishuoltopiirille Kårkullalle, kuten nimenomainen kuntayhtymä on ehdottanut. Ehdotuksen mukaan Kårkullan kohderyhmä kasvaisi 1 300:sta noin 45 000 henkilöön, ja tuotanto kolmesta prosentista sataan. Suurimmalla osalla ruotsinkielisistä vammaisista perusoikeudet vaarantuisivat ja suurin osa asiantuntemuksella, osaamisella ja toimivilla palveluketjuilla toteutetuista palveluista olisi vaarassa loppua. Tällä hetkellä palvelujen tuottaminen, asiantuntemus ja osaaminen ovat sekä julkisella, kolmannella ja yksityisellä sektorilla.
SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa, että soteuudistuksessa järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on taattava. Kuntayhtymä ei voi korvata useiden järjestöjen erityispalveluita. ”On tärkeä, että soteuudistuksessa taataan pääsy ruotsinkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta on myös taattava olemassa oleva laaja asiantuntemus ja esitetty valinnanvapaus. En näkisi mahdollisena ratkaisuna, että valinnanvapaus suljetaan pois ruotsinkielisiltä”, Kiukas sanoo.
”Sekä ruotsinkielisten vammaispalveluiden käyttäjät että tuottajat ovat olleet yllättyneitä Kårkullan ehdottamasta ratkaisusta”, SOSTE:n erityisasiantuntija Ulrika Krook kertoo. Ehdotus on myös ihmetyttänyt kuntien sosiaalityötekijöitä, koska ehdotus johtaisi siihen, että ruotsinkieliset vammaispalvelut etääntyisivät muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Krook täydentää, että YK:n vammaissopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin jälkeen muun muassa viranomaisten on jo valmisteluvaiheessa velvollisuus kuulla vammaisia ja heidän edustajia asioista, mitkä koskevat heitä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulrika Krook, erityisasiantuntija, 040 631 1651, ulrika.krook@soste.fi
Vertti Kiukas, pääsihteeri, 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 290 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.