Ruotsissa korkein eläkkeellesiirtymisikä – Suomi kirinyt kärkikastiin

Eläketurvakeskus vertaili Pohjoismaiden ja Viron eläkkeellesiirtymis- ja työnjättöikiä vuosina 2007–2020.

Kaikissa vertailun maissa on tehty eläkeuudistuksia ajanjaksolla. Uudistusten tarkoitus on pidentää työuria ja turvata eläkkeiden maksu väestörakenteen ikääntyessä.

Ruotsalaisten eläkkeellesiirtymisikä on vertailun korkein koko 2010-luvun ajan. Keskimäärin ruotsalaiset siirtyivät eläkkeelle 64,2-vuotiaana (2020).

Seuraavana, noin vuoden jäljessä tulevat Suomi ja Tanska. Molemmat maat ovat parantaneet asemiaan merkittävästi 2010-luvulla. Vertailun jumbosijaa pitää Norja, missä eläkkeen voi ottaa maksuun täysimääräisenä jo ennen varsinaista eläkeikää.

Eläkeuudistukset selittävät Suomen nousua

Suomen hyvää kehitystä selittää varhaiseläkereittien karsiminen ja eläkeiän asteittainen nosto. Vielä vuonna 2007 Suomessa oli vertailun alhaisin eläkkeellesiirtymisikä. Pohjoismaista vain Tanska on kyennyt vastaavan nousuun. Tanskassa nousu selittyy työkyvyttömyyseläkeuudistuksella ja eläkeiän nostolla.

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun tarkastellaan maiden keskimääräistä työnjättöikää. Tässä vertailussa Suomi ja Tanska jäävät vertailun hännille, koska molemmissa maissa työskentely lopetetaan usein heti eläkkeelle siirryttäessä. Muissa vertailun maissa työntekoa on tavallista jatkaa eläkkeellä, vaikkapa osa-aikaisesti.

– Suomessa ja Tanskassa on käytetty enemmän varhaiseläkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Molemmissa maissa eläkeuudistusten vaikutukset 2010-luvulla näkyvät työnjättöiän myöhentymisenä ja eläkkeellesiirtymisiän nousuna. Tosin, ensin mainitussa on vielä tekemistä, toteaa yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.

Suomalaiset naiset nauttivat pitkään eläkkeestä

Naiset elävät vuosia pidempään kuin miehet, joten heillä on myös pidempi eläkeaika.

Naisista pisin eläkeaika, noin 23 vuotta, on islantilaisilla, norjalaisilla, suomalaisilla ja virolaisilla. Lyhin se on tanskalaisilla (20 v).

Miehistä pisin eläkeaika, 20 vuotta, on norjalaisilla. Lyhimmän ajan eläkkeellä ehtivät olla virolaiset ja tanskalaiset miehet, keskimäärin 16 vuotta. Suomessa ja Ruotsissa eläkeajan pituus on miesten keskitasoa, reilut 18 vuotta.

Eroa suomalaisten miesten ja naisten eläkeajoissa on lähes viisi vuotta, vaikka eläkkeelle siirrytään keskimäärin samanikäisinä.

– Suunta on parempaan, mutta kärjistäen suomalaisen miehen elämässä on edelleen myös Ryysyrannan piirteitä. Elintavoissa on petrattu, mutta miehet tuskin saavat kiinni naisten elinajanodotetta. Niinpä suomalaisnaiset saavat nauttia myös jatkossa pitempään eläkevuosista, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Pohjoismaat ja Viro -vertailun keskeiset käsitteet

Eläkkeellesiirtymisikä

Raportin eläkkeellesiirtymisiän odote

• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• on laskettu 30-vuotiailla. Sisältää Suomen osalta myös kansaneläkkeet.

Työnjättöikä

• kuvaa keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää
• on laskettu työvoimaan kuuluneiden osuuksista 50 täyttäneiden ikäluokissa.

Eläkeaika

• on keskimääräistä eläkeaikaa kuvaava laskennallinen suure.
• on laskettu 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ja 50-vuotiaan elinajanodotteen (Eurostat) erotuksena.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi

Expected effective retirement age and exit age in the Nordic countries and Estonia. Statistics from the Finnish Centre for Pensions 02/2022.

Bloggaus: Suomessa Pohjoismaiden matalin työnjättöikä