Eläketurvakeskus (ETK)

Ruotsissa korkein eläkkeellesiirtymisikä – Suomi kirinyt kärkikastiin

Jaa

Ruotsi, Suomi ja Tanska erottuvat Pohjoismaat ja Viro -vertailussa muita korkeammalla eläkkeellesiirtymisiällä. Vaikka suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla, työnteko lopetetaan edelleen vertailumaita nuorempana. Pisin eläkeaika on naisilla Islannissa, Norjassa ja Suomessa.

Kuvituskuva: Mittanauha
Kuvituskuva: Mittanauha

Eläketurvakeskus vertaili Pohjoismaiden ja Viron eläkkeellesiirtymis- ja työnjättöikiä vuosina 2007–2020.

Kaikissa vertailun maissa on tehty eläkeuudistuksia ajanjaksolla. Uudistusten tarkoitus on pidentää työuria ja turvata eläkkeiden maksu väestörakenteen ikääntyessä.

Ruotsalaisten eläkkeellesiirtymisikä on vertailun korkein koko 2010-luvun ajan. Keskimäärin ruotsalaiset siirtyivät eläkkeelle 64,2-vuotiaana (2020).

Seuraavana, noin vuoden jäljessä tulevat Suomi ja Tanska. Molemmat maat ovat parantaneet asemiaan merkittävästi 2010-luvulla. Vertailun jumbosijaa pitää Norja, missä eläkkeen voi ottaa maksuun täysimääräisenä jo ennen varsinaista eläkeikää.

Eläkeuudistukset selittävät Suomen nousua

Suomen hyvää kehitystä selittää varhaiseläkereittien karsiminen ja eläkeiän asteittainen nosto. Vielä vuonna 2007 Suomessa oli vertailun alhaisin eläkkeellesiirtymisikä. Pohjoismaista vain Tanska on kyennyt vastaavan nousuun. Tanskassa nousu selittyy työkyvyttömyyseläkeuudistuksella ja eläkeiän nostolla.

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun tarkastellaan maiden keskimääräistä työnjättöikää. Tässä vertailussa Suomi ja Tanska jäävät vertailun hännille, koska molemmissa maissa työskentely lopetetaan usein heti eläkkeelle siirryttäessä. Muissa vertailun maissa työntekoa on tavallista jatkaa eläkkeellä, vaikkapa osa-aikaisesti.

– Suomessa ja Tanskassa on käytetty enemmän varhaiseläkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Molemmissa maissa eläkeuudistusten vaikutukset 2010-luvulla näkyvät työnjättöiän myöhentymisenä ja eläkkeellesiirtymisiän nousuna. Tosin, ensin mainitussa on vielä tekemistä, toteaa yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.

Suomalaiset naiset nauttivat pitkään eläkkeestä

Naiset elävät vuosia pidempään kuin miehet, joten heillä on myös pidempi eläkeaika.

Naisista pisin eläkeaika, noin 23 vuotta, on islantilaisilla, norjalaisilla, suomalaisilla ja virolaisilla. Lyhin se on tanskalaisilla (20 v).

Miehistä pisin eläkeaika, 20 vuotta, on norjalaisilla. Lyhimmän ajan eläkkeellä ehtivät olla virolaiset ja tanskalaiset miehet, keskimäärin 16 vuotta. Suomessa ja Ruotsissa eläkeajan pituus on miesten keskitasoa, reilut 18 vuotta.

Eroa suomalaisten miesten ja naisten eläkeajoissa on lähes viisi vuotta, vaikka eläkkeelle siirrytään keskimäärin samanikäisinä.

– Suunta on parempaan, mutta kärjistäen suomalaisen miehen elämässä on edelleen myös Ryysyrannan piirteitä. Elintavoissa on petrattu, mutta miehet tuskin saavat kiinni naisten elinajanodotetta. Niinpä suomalaisnaiset saavat nauttia myös jatkossa pitempään eläkevuosista, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Pohjoismaat ja Viro -vertailun keskeiset käsitteet

Eläkkeellesiirtymisikä

Raportin eläkkeellesiirtymisiän odote

  • kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
  • on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
  • on laskettu 30-vuotiailla. Sisältää Suomen osalta myös kansaneläkkeet.

Työnjättöikä

  • kuvaa keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää
  • on laskettu työvoimaan kuuluneiden osuuksista 50 täyttäneiden ikäluokissa.

Eläkeaika

  • on keskimääräistä eläkeaikaa kuvaava laskennallinen suure.
  • on laskettu 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen ja 50-vuotiaan elinajanodotteen (Eurostat) erotuksena.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi

Expected effective retirement age and exit age in the Nordic countries and Estonia. Statistics from the Finnish Centre for Pensions 02/2022.

Bloggaus: Suomessa Pohjoismaiden matalin työnjättöikä

Avainsanat

Kuvat

Kuvituskuva: Mittanauha
Kuvituskuva: Mittanauha
Lataa
Eläkkeellesiirtymisikä Pohjoismaissa ja Virossa
Eläkkeellesiirtymisikä Pohjoismaissa ja Virossa
Lataa
Laskennallinen eläkeaika Pohjoismaissa ja Virossa
Laskennallinen eläkeaika Pohjoismaissa ja Virossa
Lataa
Eläkkeelle siirtyminen Pohjoismaissa ja Virossa
Eläkkeelle siirtyminen Pohjoismaissa ja Virossa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme