Suomen ympäristökeskus

Ruovikon niitto on vain laastari - uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla

Jaa
Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida. Toimintamallin ja sen ohjeiden tavoitteena on tukea kustannustehokasta suojelutyötä esimerkiksi ELY-keskuksissa, järjestöissä, konsulttitoimistoissa, kunnissa ja alueellisissa vesiensuojeluyhdistyksissä.
Tietyt vedessä elävät kovakuoriaiset ovat suojeltuja, ja siten huomioitava vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvassa suursukeltaja © Riku Lumiaro
Tietyt vedessä elävät kovakuoriaiset ovat suojeltuja, ja siten huomioitava vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvassa suursukeltaja © Riku Lumiaro

Alueelliset toimijat organisoivat paljon kunnostustöitä. Jotta kunnostukset olisivat mahdollisimman vaikuttavia ja turvaisivat samalla kunnostuskohteiden luontoarvot, tarvitaan yhtenevää ja helposti saavutettavaa ohjeistusta. Vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia ratkaisuja.

"Vesistömme kärsivät rehevöitymisestä ja osa matalista järvistä on kasvamassa umpeen. Esimerkiksi ruovikon niittäminen uudestaan ja uudestaan on ratkaisuna ”laastari” eikä se poista alkuperäistä ongelmaa, joka aiheuttaa rehevöitymisen. Uusi toimintamalli ohjeistaa, millaisilla toimilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida", erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

"Myös vesien- ja luonnonsuojelussa on löydettävä ratkaisuja, joilla edistämme systeemisiä muutoksia ja kestävyysmurrosta. Niitä tarvitaan niin vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi kuin monimuotoisuuden turvaamiseksi", Härkönen jatkaa.

Pikaratkaisuista kohti rehevöitymisen juurisyiden hoitoa

Hyviä esimerkkejä juurisyitä hoitavista ratkaisuista voivat olla järvien valuma-alueille tehdyt ojien eroosiosuojaukset sekä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien rakentaminen. Näistä toimista on hyviä kokemuksia muun muassa Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla sijaitsevalta Puruvedeltä. Puruvedellä tehtyjen kunnostusten opit ovat mukana uudessa toimintamallissa.

"Sisävesiin on kertynyt valuma-alueilta rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita sekä liettävää kiintoainesta useiden vuosikymmenien ajalta. Uuden toimintamallin avulla on mahdollista siirtyä vesistöjen kunnostuksessa askel askeleelta vaikuttavampaan suuntaan", Härkönen jatkaa.

Natura-alueilla pitää ottaa huomioon suojeltu luonto kokonaisuutena

Natura 2000 -alueet ovat luonnonsuojelualueita, joissa esiintyy suojeltavia kasvi- ja eläinlajeja sekä luontotyyppejä. Kun Natura-alueilla tehdään vesistökunnostus- ja vesiensuojelutoimenpiteitä, on aina muistettava, ettei samalla vaaranneta alueen suojeluarvoja.

Uudet ohjeet kertovat esimerkiksi, miten tunnistaa erityistä huomiota vaativia lajeja Natura-alueilla. Ohjeistus antaa käytännön vinkkejä siihen, miten kunnostus- ja vesiensuojelutoimenpiteet ajoitetaan ja sijoitetaan. Tarjolla on esimerkkejä myös suunnittelua tukevista työkaluista.

Myös EU-rahoitusta on mahdollista saada

"Natura-alueella tehtäviin kunnostuksiin on mahdollista hakea EU:n luonnonsuojelurahoitusta, jos tavoitteena on parantaa myös luontotyyppien ja lajien suojelua vesistöjen tilan parantamisen yhteydessä", projektipäällikkö Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista vinkkaa.

Suomen suurin sisävesien luonnonsuojeluhanke Freshabit päättyy tänä vuonna
Freshabit LIFE IP -hanke on Suomen tähän mennessä laajin sisävesien tilan parantamiseen tähdännyt luonnonsuojeluhanke. Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2016 alkaen. Uusi toimintamalli on tehty osana hanketta. Hankkeen loppuseminaari oli 15.9.2022.

Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä hankkeessa on parannettu vesiluonnon monimuotoisuuden tilaa 11 vesistöalueella ja yhteensä 33 Natura 2000 -alueella eri puolilla Suomea. Hankkeen aikana on esimerkiksi perustettu kalateitä, kohennettu uhanalaisen jokihelmisimpukan elinmahdollisuuksia sekä kunnostettu puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Mukana työssä on ollut 31 kumppania.

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Projektipäällikkö Jari Ilmonen, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 020 639 4718,  etunimi.sukunimi@metsa.fi

Linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietyt vedessä elävät kovakuoriaiset ovat suojeltuja, ja siten huomioitava vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvassa suursukeltaja © Riku Lumiaro
Tietyt vedessä elävät kovakuoriaiset ovat suojeltuja, ja siten huomioitava vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvassa suursukeltaja © Riku Lumiaro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla12.3.2024 09:04:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottavat: Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty toimintamalli ruokaketjun vesivastuullisuuden edistämiseksi tukee samanaikaisesti ruokaketjun yritysten vesiriskien hallintaa, kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa alkutuotannossa ja vesienhoidon toimeenpanoa. Toimintamalli rakentuu yritysten, sopimustuottajien ja ELY-keskusten yhteistyölle. Sen lähtökohtia ovat tarve parantaa vesien tilaa kohdennetusti ja yrityksen sitoutuminen vesivastuulliseen toimintaan.

Kiertotalous vahvistaa Suomen vihreän siirtymän mahdollisuuksia12.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen kiertotalouden strateginen ohjelma pyrkii vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan, jossa luonnonvarojen käyttö on kestävää ja tehokasta. Tutkimus osoittaa, että kiertotalouden toimenpiteet voivat pysäyttää luonnonvarojen kulutuksen kasvun ja vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia ilman, että talous heikkenee. Kiertotaloussiirtymä vaatii systeemistä muutosta useilla eri toimialoilla ja kulutuksessa. Muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan lisää kunnianhimoa ja tehokkaita ohjauskeinoja. Tutkittua tietoa tarvitaan tavoitteiden seurantaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye