Ruumiillisuutta koskevat verkkokeskustelut heijastavat vanhoillislestadiolaisen liikkeen yhteiskunnallisia kipupisteitä
Meri-Anna Hintsala on selvittänyt väitöstutkimuksessaan, miten vanhoillislestadiolainen usko ruumiillistuu verkkokeskusteluissa. Hän on tarkastellut uskon ruumiillisuutta ehkäisykäsityksestä ja homoseksuaalisuudesta käydyn keskustelun pohjalta kirjoittajien omaelämäkerrallisten kirjoitusten valossa.
Vanhoillislestadiolainen ehkäisykäsitys on ollut voimakkaasti esillä suomalaisessa julkisessa keskustelussa 2000-luvun alussa naisten ja lasten oikeuksiin liittyvien aiheiden yhteydessä.
− Vanhoillislestadiolaisuus on Suomen suurin ja kansainvälisesti levinnein herätysliike. Liikkeen keskeinen teologinen opetus Jumalasta luojana ruumiillistuu kannattajien elämässä ehkäisystä kieltäytymisenä, ja perheet voivat sen myötä kasvaa suuriksi, Hintsala taustoittaa.
Tutkimuksen perusteella arjen uskonnolliset valinnat vanhoillislestadiolaisuudessa ovat melko joustavia ja ihmisen elämäntilanteesta nousevia. Kun elettyä uskontoa tarkastellaan ohitse virallisen opillisen kirjoituksen, on sen kuva monimuotoinen.
− Ruumiillisia ratkaisuja perustellaan teologisilla argumenteilla silloin, kun olemassa olevaan opetukseen ehkäisemättömydestä tai homoseksuaalisuudesta sitoudutaan, mutta myös silloin, kun sitä haastetaan, väittelijä tiivistää.
”Yhtäältä kehon viestejä kuunnellaan ja esimerkiksi jaksamista halutaan vaalia perinteisen ehkäisykäsityksen kustannuksella. Toisaalta uskoa eletään arjessa ruumiillisuuden ja jaksamisen kustannuksella.”
Ruumiillisuudella keskeinen asema vanhoillislestadiolaisessa uskossa
Hintsalan mukaan erityisesti naisen ruumis on vanhoillislestadiolaisuudessa säännelty ja sille on oma roolinsa tässä uskossa.
Liikkeen opetukselle pohjautuva uskontulkinta ja ruumiillisuus ovat kehämäisessä vuorovaikutuksessa keskenään: ruumis joustaa erilaisten ratkaisujen välillä vastustaen opetusta, toisaalta mukautuen siihen.
− Tämä synnyttää uutta uskontulkintaa, Hintsala toteaa.
”Esimerkiksi kokemus terveydestä, sairaudesta tai psyykkisestä hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista rakentuvat paitsi ruumiissa, myös suhteessa uskontulkintaan ja sosiaaliseen ympäristöön.”
Tutkimus avaa uusia näkökulmia vallalla olevaan teoreettiseen keskusteluun eletystä uskonnosta.
Väittelijän mielestä eletyn uskonnon tutkimuksessa tulisikin puhua vanhoillislestadiolaisuuden kohdalla pikemminkin eletystä uskosta.
− Eletyn uskon käsite antaisi tutkimuksessa myös laajemmin välineitä tarkastella muuttuvaa uskonnollista ruumiillisuutta sidoksissa viralliseen instituutioon ja eletyn elämän teologiseen perustaan.
Tutkimuksen aineistona oli 380 verkkonarraatiota, jotka kerättiin suomalaisilta aktiivisilta verkkokeskustelualueilta vuonna 2011.
TM Meri-Anna Hintsala väittelee lauantaina 16.9.2017 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Taivasta varten luotu: usko ja ruumis vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa verkkokeskusteluissa” (Created for Heaven:Faith and Body on the Internet Discussions among Conservative Laestadians). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa, osoitteessa Fabianinkatu 33, luentosali 5.
Vastaväittäjänä on professori Peter Nynäs, Åbo Akademi, ja kustoksena professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väittelijän yhteystiedot: Meri-Anna Hintsala, s-posti: meri-anna.hintsala@helsinki.fi, puh. +358 50 910 4453
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väitöskirjaa myy: Osuuskunta Pyhävaate & kaikki taivaan tavarat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme