Helsingin yliopisto

Ryhtihäiriön leikkaushoito parantaa toimintakykyä ja vähentää kipuja

Jaa

Rappeutumaan liittyvän ryhtihäiriön takia leikkaushoidossa olleet potilaat ovat pääosin tyytyväisiä hoitotuloksiin, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Eri syistä johtuva selkäkipu on merkittävimpiä ihmisten toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Aikuisen selän ryhtimuutos on anatomisten ja toiminnallisten muutosten aiheuttama monimutkainen kokonaisuus joka on yhteydessä heikentyneeseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun (Health Related Quality of Life, HRQoL).

Rappeutumaan liittyvät ryhtimuutokset lisääntyvät iän mukana, ja väestön vanhetessa on todennäköistä, että myös selän ryhtihäiriöiden kirurgisen hoidon tarve kasvaa.

Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty eriasteisten ryhtihäiriöiden esiintyvyyttä ja vaikutusta elämänlaatuun eikä myöskään ryhtihäiriöiden leikkaushoidon tuloksia. Suomenkielisiä vakiintuneita ryhtihäiriöitä kuvaavia termejä ei myöskään ole ollut.

LL Kati Kyrölä selvitti väitöstyössään koko rangan röntgenkuvasta mitattujen ryhtihäiriötä kuvaavien muuttujien luotettavuutta ja toistettavuutta sekä tuotti suomenkielisen rangan ryhtihäiriöpotilaille tarkoitetun kansainvälisen tulosmittarin (SRS-kysely, versio 30). Lisäksi Kyrölä selvitti selän ryhtimuutosten esiintyvyyttä sekä tutki yksinkertaistetun SRS-Schwab-ryhtivirheluokittelun ja SRS-30-kyselyn soveltuvuutta aikuispotilailla, joilla oli pitkittynyt rappeutumaan liittyvä selkä-alaraaja-kipuoireisto.

Tutkimuksen viimeisessä osatyössä Kyrölä arvioi ryhtiä korjaavan kirurgian pitkäaikaistuloksia, komplikaatioita, potilastyytyväisyyttä ja leikkauksen tulosta ennustavia tekijöitä.

Tutkimukseen osallistuneet potilaat rekrytoitiin niiden 874 potilaan joukosta, jotka oli lähetetty Keski-Suomen keskussairaalan selkäyksikköön pitkittyneen rappeutuman aiheuttaman selkäkivun vuoksi, ja korjaavan kirurgian tulosten arviointia koskevaan osatyöhön osallistui 79  Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2007-2016 leikattua ryhtihäiriöpotilasta.

Perättäisessä valikoimattomassa 637 aikuispotilaan tutkimusjoukossa 25 prosentilla oli kohtalainen ja 11 prosentilla vaikea selän ryhtihäiriö. Vaikeaa ryhtihäiriötä sairastavat olivat vanhempia, lihavampia ja vähemmän fyysisesti aktiivisia kuin muu tutkimusjoukko.

Lantio-rankamuuttujien mittausten luotettavuus ja toistettavuus osoittautui hyväksi.
– Röntgenkuvan lukijan kokemus parantaa hyvää lantio-selkämuuttujien mittauksen luotettavuutta erityisesti tarkasteltaessa useita ja vaikeasti määritettäviä röntgenkuvassa näkyviä ’maamerkkejä’, Kyrölä toteaa.

Suomenkielinen SRS-30-kysely osoittautui luotettavaksi ja toistettavaksi tutkimusjoukossa. Yksinkertaistettu kolmen muuttujan SRS-Schwab-ryhtihäiriöluokitus erotteli hyvin ryhtivirheiden vaikeusasteet ja niihin liittyvän terveyshaitan.

Ryhtihäiriön leikkaushoito paransi merkitsevästi toimintakykyä sekä vähensi selkä- ja alarajakipua. Radiologiset lantio-selkämuuttujat paranivat leikkauksella merkitsevästi ja ero säilyi 4-5 vuoden seurannassa. Uusintaleikkausriski oli suurimmillaan ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä vuotena (13,9 %).

SRS-30-kysymysten perusteella 49 (62 %) potilasta oli tyytyväisiä leikkaukseen ja 57 (72 %) tulisi samassa tilanteessa leikkaukseen uudelleen.

– Pitkän ajan seurannassa radiologinen ja kliininen ryhtihäiriön leikkaustulos säilyi merkitsevästi lähtötilannetta parempana. Suurin osa potilaista oli tyytyväisiä leikkaustulokseen komplikaatioista huolimatta. Masennus ennusti huonoa elämänlaatumittaritulosta ryhtihäiriöleikkauksen jälkeen, Kyrölä tiivistää.

LL Kati Kyrölä väittelee 8.3.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Adult spinal deformity. - Imaging, diagnostics and outcome.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Jyväskylän yliopisto, Vanha juhlasali S212, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Vastaväittäjänä on professori Ilkka Helenius, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Ilkka Kiviranta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/296432


Väittelijän yhteystiedot:

kati.kyrola@ksshp.fi

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tie­de muut­tuu tai­teek­si Hel­sin­gin ka­duil­le19.6.2019 13:49:54 EESTTiedote

Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme