Osakemarkkinoiden hurja nousu koronan jälkeen on hemmotellut sijoittajia ja houkutellut yhä uusia ihmisiä aloittamaan sijoittamisen. Tänä vuonna tahti on hieman maltillistunut, mutta kehitys on yhä positiivista. Näin tiivistää vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden tapahtumat S-Pankin päästrategi Lippo Suominen. S-Pankin neljä kertaa vuodessa julkaistavan Rahastopörssi-selvityksen (PDF) perusteella yhdistelmärahastoihin tuli viime vuonna uusia merkitsijöitä ennätystahtiin, kun osuudenomistajien määrä kasvoi lähes 140 000:lla.

”Tämän vuoden alussa sijoitusmarkkinoiden suunta on kääntynyt lievän alavireiseksi inflaatio-, rahapolitiikka- ja sotahuolien vetämänä. Samalla myös sijoittajavirta yhdistelmärahastoihin on hidastunut, mutta ei kuitenkaan katkennut, sillä uusia osuudenomistajia tuli reilut 19 000 ensimmäisellä vuosineljänneksellä”, Suominen kertoo. 

Edellisiin markkinasäikähdyksiin verrattuna sijoittajat pitivät tällä kertaa päät kylminä. Vuonna 2020 koronan painaessa osakkeet laskuun, myös suomalaiset sijoittajat säikähtivät.

”Maaliskuussa 2020 yhdistelmärahastot menettivät nettona lähes 15 000 sijoittajaa. Tämän vuoden alussa sijoittajien määrä on kuitenkin kasvanut. Vaikka kiireisimmät vetävät rahojaan pois aina kriiseissä, yhdistelmärahastoihin tuli sekä helmi- että maaliskuussa sotauutisten keskellä tuhansia uusia sijoittajia lisää. Toivottavasti tämä on merkki siitä, että on opittu, että sijoittamiseen kuuluu ajoittainen heilunta, eikä pitkäaikaisen sijoittajan kannata säikähtää sitä”, Suominen pohdiskelee.

Sekä osake- että korkosijoitukset laskussa

S-Pankin Rahastopörssin perusteella alkuvuosi on ollut haastava yhdistelmärahastojen tuotoille, kun sekä osake- että korkomarkkinat ovat laskeneet. Inflaation kiihtyminen on nostanut korkoja ja siten painanut korkorahastojen arvoja. Korkojen nousu on huono uutinen myös osakkeille, sillä osakkeidenkin hinnat ovat laskeneet. Lasku on kuitenkin ollut maltillista. Yhdistelmärahastot ovat keskimäärin menettäneet arvostaan vajaat viisi prosenttia. Vuositasolla ne ovat kuitenkin yhä plussalla.

”Markkinoiden sisällä on ollut suuria tuottoeroja. Venäjän osakkeiden täysromahdus oli omaa luokkaansa. Suomalaisittain tunnelma on ollut synkkä, sillä Helsingin pörssi on ollut teollisuusmaista yksi heikoimpia valuttuaan yli kymmenen prosenttia pakkaselle. Samaan aikaan sijoittaja on USA:n osakkeissa jäänyt vain kolmisen prosenttia tappiolle ja Latinalaisessa Amerikassa puolestaan tienannut yli 30 prosenttia. Hyvin hajautettu salkku on siten suojannut sijoittajaa pahimmilta takaiskuilta”, päästrategi Lippo Suominen kertoo.

Suominen nostaa esiin, että vaikka korkorahastot ovat olleet laskussa, niiden väliset erot ovat suuria. Lyhyen koron rahastot ovat selvinneet minimaalisella laskulla, kun taas pitkän koron rahastoissa on ollut poikkeuksellisen heikko jakso.

”Valtinlainoissa nähdään harvoin viiden prosentin alamäkiä, mutta nyt korkojen ripeä nousu on aiheuttanut selvän arvonalennuksen. Toisaalta korkojen noustua alkavat korkosijoitukset ennen pitkää näyttää aiempaa paremmilta sijoituskohteilta. Korot eivät enää pääosin ole nollan alapuolella, vaan maltillisenkin riskin korkorahastojen juokseva tuotto on nousemassa prosentin yläpuolelle. Tämä tukee myös matalan riskin yhdistelmärahastoja, joissa korkosijoitukset alkavat jälleen tuoda myös tuottoja.”

Pitkäaikainen kuukausisäästäminen toimii

S-Pankin päästrategin Lippo Suomisen mukaan korona-ajan jälkeinen talouden kovin kasvu on jäämässä taakse ja epävarmuus on kasvanut. Suominen muistuttaa, että vaikka aika on sijoittajalle lyhyellä aikavälillä hankalaa, tarjoaa sijoittaminen pidemmän päälle mahdollisuuksia.

”Epävarmuus on myös hyvä muistutus säästämisen tärkeydestä heikompien aikojen varalta. On ollut ilo huomata, että sijoittaminen on pitänyt suosionsa vuoden alussa. Tässäkin tilanteessa pitkäaikainen kuukausisäästäminen on ollut avain parhaaseen lopputulokseen. Myös suomalaiset näyttävät oppineen tämän.”