S-Pankin talousennuste: Talouskasvussa pienempi vaihde silmään

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Suomen talouskasvu maltillistuu tänä ja ensi vuonna. S-Pankin uuden talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna ja 1,0 prosenttia vuonna 2020.

”Olemme laskeneet hieman arviotamme talouskasvusta, sillä maailmantalouden kehitystä sävyttävät nyt riskit, kuten kauppasota. Yleisesti ottaen voisi kuitenkin sanoa, että todellisuus ei tarjoa eväitä talousvoivotteluun”, luonnehtii S-Pankin pääekonomisti Timo Hirvonen.

Hirvonen muistuttaa, että Suomen talouden maltillistunut kasvuvauhti palaa tasolle, jossa se on ollut läpi koko 2010-luvun. Lähivuosien talouskasvu lepää kotitalouksien kulutuksen ja viennin varassa, kun taas investointien paras kasvuvaihe alkaa näkyä jo peruutuspeilissä.

”Jos ekonomistilta kysytään, suomalainen saa nukkua yönsä rauhassa. Esimerkiksi palkansaajien reaaliansiot ja työllisyystilanne kohenevat”, Hirvonen sanoo.

Asuntomarkkinoiden meno tasoittuu

Asuntomarkkinoilla kehitys jatkuu entisellään: asuntojen hinnat nousevat maltillisesti ja hintaero pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ja muun Suomen välillä säilyy suurena.

S-Pankin talousennusteen mukaan asuntomarkkinoiden meno kuitenkin tasoittuu jonkin verran lähiaikoina. Tähän suuntaan viittaavat maltillinen talouskasvu ja työllisyyden kasvun tasaantuminen. Toisaalta poikkeuksellisen matala korkotaso vauhdittaa markkinoita ja pitää huolen siitä, että lainanhoitokulut säilyvät matalina.

”Markkinakorot näyttäisivät pysyvän nyt pitkään alhaalla. Markkinoilla odotetaan, että kolmen kuukauden Euribor-korko on miinuksella vielä kesällä 2025. Suomalaiset saavat siis nauttia euroalueen matalimmista asuntolainakoroista vielä kotvan verran”, Hirvonen sanoo.

Korkotaso näkyy myös siinä, että pankkitileillä lojuville rahoille on turha odottaa kunnon korkoa lähiaikoina. Siihen, että tavallisten henkilöasiakkaiden käyttelytileistä alettaisiin periä negatiivista talletuskorkoa, Hirvonen ei usko.

”Meillä S-Pankissa ei ole tällaisia suunnitelmia. Tilirahalle on kuitenkin turha odottaa juurikaan tuottoja. Kun rahoillensa haluaa tuottoa, kannattaa tutustua rahastosäästämiseen.”

Maailmantalous poikkeuksellisessa tilanteessa

Hirvosen mukaan maailmantalous on verraten poikkeuksellisessa tilanteessa. Nousukausi on jatkunut pitkään monissa maissa, mutta samaan aikaan inflaatio vähäistä ja korkotaso on historiallisen matala.

”Globaali kasvu on hidastumassa, mutta samaan aikaan moni valtio – Suomi mukaan lukien – saa lainarahaa erittäin edullisesti. Mielestäni olisi järkevää pohtia, olisiko juuri nyt oikea hetki tehdä tuottavuutta parantavia investointeja esimerkiksi korjaamalla rapistuvaa infrastruktuuria ja lisäämällä investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan”, Hirvonen arvioi.

Suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Kauppasota luo epävarmuutta maailmantalouteen, hidastaa yritysten investointeja ja lisää kitkaa yritysten tuotantoketjuihin. Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostavat Italian hallituksen ajama talouspolitiikka ja hallituksen mahdollinen hajoaminen. Kovan Brextin kasvanut todennäköisyys on myös riski Euroopan taloudelle.