Jyväskylän yliopisto

Saamelaiserityinen sosiaalityö voisi purkaa kolonialismin painolastia

Jaa

YTM Lauri Ruotasen väitöskirjassa käsitellään sosiaalihuollon ja etnisyyden suhdetta saamelaisuuden näkökulmasta. Kolttasaamelaisten integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansainväliseen alkuperäiskansojen yhteyteen hahmottuu kolme vaihetta. Saamelaisten kielellinen ja kulttuurinen vähemmistöasema heijastuu myös sosiaalipalveluiden käyttöön.

YTM Lauri Ruotanen
YTM Lauri Ruotanen

YTM Lauri Ruotasen 26.11. tarkastettavassa väitöskirjassa (Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto. Siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa) käsitellään kolttasaamelaisten ja saamelaisuuden suhdetta suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti sosiaalihuollon ja etnisyyden kautta.

Tutkimuksessa nousee esiin saamelaisten toive sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämisestä niin, että järjestelmä ottaisi nykyistä paremmin huomioon saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet.

Kolttien integroitumisen kolme vaihetta

Ruotanen kuvaa kolttasaamelaisten integroitumista suomalaiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin kolmen keskeisen muutoksen kautta.

Ensimmäinen muutos oli kolttasaamelaisten tulo osaksi suomalaista kansallisvaltiota vuonna 1920, kun Petsamo ja sen mukana Koltanmaa liitettiin Suomeen.

Toinen Ruotasen nostama muutos oli kolttasaamelaisten liittyminen laajempaan saamelaisyhteisöön ja saamelaisryhmien yhteisen poliittisen toimijuuden kehittyminen esimerkiksi Saamelaiskäräjien muodostumisen kautta.

Kolmannen muutoksen Ruotanen nostaa merkittävimmäksi: saamelaispolitiikan kansainvälistyminen ja erityisesti saamelaisten liittyminen muiden maailman alkuperäiskansojen yhteyteen 2000-luvulla.

Tänä syksynä on käyty yhteiskunnallista keskustelua valtioneuvoston asettamasta saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta, joka on aloittamassa työtään. Kansainvälinen vaikutus näkyy myös tässä.

- Siinäkin on keskeistä yhteys näihin muihin alkuperäiskansoihin, joiden kanssa on voitu jakaa kokemuksia kolonialistisesta taustasta, Ruotanen kertoo.

Äidinkielisten palveluiden käyttöön liittyy ongelmia

Palveluita ei aina ole saatavilla riittävissä määrin koltansaameksi. Toisaalta saamelaiset saattavat itse valita suomen viranomaisasioinnin kieleksi syvään juurtuneiden kielihierarkioiden vuoksi: Saamelaiskulttuuria ja -kieliä on vuosikymmeniä pilkattu ja syrjitty, mikä on vaikeuttanut kielen siirtämistä seuraaville sukupolville. Heikolla kielellisellä ja kulttuurisella itsetunnolla on pitkäkantoisia vaikutuksia. Suomalaisesta palvelujärjestelmästä ei löydetä omaa paikkaa, ja järjestelmää kohtaan koetaan voimakkaita ennakkoluuloja.

Ruotasen tutkimuksessa nousi esiin saamelaisväestön kokema tarve saamelaiserityiselle sosiaalityölle, joka ottaisi paremmin huomioon heidän lähtökohtansa esimerkiksi kielen ja kulttuuristen erityispiirteiden osalta. Kolttasaamelaiset eivät halua sosiaalityöhön rinnakkaisjärjestelmää saamelaisia varten, vaan he näkevät, että palvelu pitäisi ensisijaisesti saada samoista kanavista pääväestön kanssa.

Totuus- ja sovintokomission käynnistymisessä nähtiin tilaisuus purkaa kolonialismin otetta myös sosiaalityön osalta. Toiveet kohdistuvat järjestelmän kehittämiseen myös saamelaisten ehdoilla.

Kokkolasta Rautalammille

Ruotanen asuu Rautalammilla, jossa hän työskenteli 19 vuotta sosiaalityöntekijänä. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna Jyväskylän yliopistosta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa vuonna 2008.

YTM Lauri Ruotasen väitöskirja Kolttasaamelaiset ja suomalainen sosiaalihuolto. Siirtymä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja saamelaista alkuperäiskansaa etnisyyden ja sosiaalihuollon kontekstissa tarkistetaan 26.11.2021 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-salissa ja verkossa.

Vastaväittäjänä toimii lehtori emerita, dosentti Pirkko-Liisa Rauhala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata suorana verkon välityksellä: 
https://ciweb.chydenius.fi/stream/chydenius/vaitostilaisuudet/20211126_Ruotanen/vaitostilaisuus_ruotanen.html

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78441

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lauri Ruotanen, +358 40 513 0019, lruotanen@gmail.com

Kuvat

YTM Lauri Ruotanen
YTM Lauri Ruotanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden Nobel-palkitut aiheet verkkolähetyksessä 7.12.1.12.2021 13:06:28 EET | Tiedote

Tieteen suurista saavutuksista kerrotaan ja keskustellaan jälleen Jyväskylän yliopiston Nobel-illassa tiistaina 7.12.2021. Tilaisuus on Jyväskylän kaupunginkirjastossa Minnansalissa kello 18-20, mukaan pääset ilmoittautumalla. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä sekä yliopiston että tapahtuman yhteistyökumppanin Keskisuomalaisen verkkosivuilla. Tilaisuuden juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä, yleisö voi lähettää kysymyksiä jo ennakkoon. HUOM! Tapahtuma järjestetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tapahtumia koskevien ohjeiden mukaisesti, tiedot mahdollisista rajoituksista voivat päivittyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme