Saamelaiset yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille
Tutkimuksen perusteella saamelaisten fyysinen terveys on samanlainen tai parempi kuin valtakulttuurin edustajien. Samalla se kuitenkin osoittaa, että saamelaisten elämäntapa, ruokavalio ja sairastavuus ovat alkaneet vastaavuudeltaan muistuttaa valtakulttuuria.
Saamen kielen uhanalaistuminen, yhteiskunnallinen kehitys, teollistuminen, muutokset elinkeinoissa, elämäntavassa ja ruokavaliossa, sekä poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ovat tehneet saamelaiset yhä alttiimmiksi ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille.
Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) ja Lapin yliopiston arktisen alkuperäiskansatutkimuksen yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Tutkimuksen aineistona olivat vertaisarvioidut julkaisut saamelaisista sekä kulttuuriantropologiset kenttätyöt Suomen saamelaisten kotiseutualueella.
”Saamelaiset muodostavat erityisen herkän väestöryhmän ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille kahdesta toisiaan voimistavasta syystä. Ilmastonmuutos on voimakkainta arktisella alueella, ja perinteistä elinkeinoa, poronhoitoa, harjoittavat saamelaiset elävät läheisessä vuorovaikutuksessa nopeasti muuttuvan luonnon kanssa”, professori Jouni Jaakkola kertoo.
”Tutkimus paljastaa myös tärkeän eettisen ongelman: vähiten ilmastonmuutoksesta vastuussa oleva luonnon kanssa sopusoinnussa elävä väestö joutuu mahdollisesti kärsimään eniten ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista.”
Saamelaisiin ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan, ekosysteemin välityksellä tai hallinnon, talouden ja lainsäädännön kautta. Lämpenevä ilmasto muuttaa kasvillisuusolosuhteita ja uhkaa poron hyvinvointia ja ravinnonsaantia. Muuttuneet olosuhteet lisäävät vakavien moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien riskiä. Lämpenevä ilmasto lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä astman ja allergioiden esiintyvyyttä. Uusia eläinperäisiä tauteja siirtyy yhä pohjoisemmaksi.
”Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten kulttuurista hyvinvointia ja elämäntapaa, ja tämä tulee ottaa huomioon myös hallinnossa ja lainsäädännössä. Mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen ja turvata kulttuurin jatkuvuus on alkuperäiskansoille ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on saamelaisille kulttuurista muutosta ja selviytymistä. Antropologista tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, koska myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli tekee päätelmiään tutkimustiedon perusteella”, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.
Tutkimustietoa saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla vähän ja se on hajanaista. Laajimmin saamelaisten terveyttä on tutkittu Norjassa, vähiten Venäjällä ja Suomessa. Nyt julkaistu tutkimus nostaa esille tarpeen seurata systemaattisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin.
___
Tutkimus on osittain rahoitettu Suomen Kulttuurirahaston ja Jenny ja Antti Wihurin säätiön apurahoilla. Se on julkaistu kansainvälisessä Current Environmental Health Reports -julkaisussa.
Tutkimusartikkeli: Jaakkola, J.J.K., Juntunen, S. & Näkkäläjärvi, K. Curr Envir Health Rpt (2018). https://doi.org/10.1007/s40572-018-0211-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Jouni Jaakkola, Oulun yliopisto, jouni.jaakkola@oulu.fi, p. 040 6720927
Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi, Lapin yliopisto, klemetti.nakkalajarvi@ulapland.fi, p. 040 4844032
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme