Sadan vuoden savotasta historiateos

Kirjasta selviää sekin, mitä yhteistä on Shell Oilin simpukkalogolla, Greyhound-busseilla ja 1950-luvun lopulla suunnitellulla Remington-moottorisahalla.

Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Helppotajuisin mittari on sahojen paino. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa - silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5-6 kiloa.

Suomalaisen moottorisahan tarina alkoi Turussa ensimmäisen maailmansodan aikaan vuonna 1915. Silloin upseeri ja keksijä Robert Lagus patentoi ensimmäisen, Arboriksi nimetyn moottoroidun puunkaatokoneensa. Siitä alkaa myös Metsäkustannus Oy:n kustantaman Moottorisaha-kirjan kertomus.

Kauhistuttavasta painostaan huolimatta Arboreita valmistettiin satoja. Pääosa niistä myytiin ensimmäistä maailmansotaa käyvälle Venäjän armeijalle. Tuotanto hiipui tsaarien vallan kaaduttua. Kotimaisilla hakkuutyömailla järkälemäiset konesahat eivät menestyneet.

Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Edes 1930-luvun jälkipuoliskon nousukausi ei innostanut suomalaisia metsäyhtiöitä kokeilemaan konesahoja, vaikka tekniikka olikin kehittynyt huimasti Arborin ajoista. Saksalainen Ernst Ring valmisti ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ketjusahan vuonna 1925.

Moottorisahojen läpimurto suomalaismetsiin viipyi raadollisesta syystä. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut.

Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein.

Sata sahaa

Teos kertoo moottorisahan historian suomalaisesta näkökulmasta. Ajatus moottorisahahistorian laatimiseen syntyi, kun Riikilä haastatteli ruovetistä moottorisahojen keräilijä Matti Kivistöä. Hänen yli 800 sahan kokoelmansa avasi kokonaan uuden näkökulman moottorisahoihin.

”Moottorisahat ovat minulle tuttuja nuoruudesta asti, mutta vain työvälineinä. En edes aavistanut, kuinka kiehtova niiden historia on. Ajatus historiikin kirjoittamisesta syntyi, kun selvisi, ettei kukaan Suomessa ollut sellaista vielä tehnyt”, Riikilä muistelee.

Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita.

”Niitä syntyi, koska alkuaikoina sahavalmistajat kehittivät moottorisahoja niin sanotusti omasta päästään. Mallien yhdenmukaistuminen alkoi vasta 1960-luvulla”, Riikilä selvittää.

Eräs erikoisimmista - ja käyttökelvottomimmista - oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha - niitäkin tuotiin Suomeen.

Sallyllakin on sijansa Moottorisaha-kirjassa. Siihen on koottu sahan satavuotisen historian kunniaksi kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu.

”Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä”, Riikilä lupaa.

Kirjassa kuvataan myös Suomessa tehdyt yritykset moottorisahojen valmistamiseksi. Menestystä ei tosin tullut. 1970-luvulla metsäsektorin osapuolet perustivat jopa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan moottorisahojen valmistusta kotimaassa - sekin tarina kerrotaan kirjassa.

Näyttävän lisäulottuvuuden teokseen tuovat eri aikakausien moottorisahamainokset 1930-luvun Saksan jyhkeän propagandistista kuvista amerikkalaisvalmistajien 1950- ja 60-luvun riehakkaasti ilakoiviin mainoksiin.

Kirjan loppuosassa on kattava luettelo Suomeen toisen maailmansodan jälkeen tuoduista sahamalleista. Luettelon on laatinut Metsämuseo Luston näyttely- ja projektipäällikkö Pekka Lehonkoski.

Moottorisaha sata vuotta Suomessa

Mikko Riikilä

ISBN 978-952-6612-30-0

Metsäkustannus Oy

Sid., 216 sivua, nelivärikuvitus

Hinta 39 euroa

Ilmestyy 24.5.2014

Lisätietoja kirjasta:

Ilpo Jäppinen                                                               Mikko Riikilä

kustannustoimittaja, Metsäkustannus Oy              toimittaja, Metsälehti

ilpo.jappinen@metsakustannus.fi                           mikko.riikila@metsalehti.fi

0400 684 226                                                               0400 894 080

Arvostelukappaleet:

arvostelukappale@metsakustannus.fi