SAFIR2018 tutkimusohjelma antaa eväitä yhä parempaan ydinturvallisuuteen

SAFIR-tutkimusohjelmien tavoite on varmistaa, että viranomaisilla on ydinvoimalaitosten käyttöön liittyvissä asioissa riittävä osaaminen ja asiantuntemus. Vuonna 2015 alkaneen nelivuotisen SAFIR2018-tutkimusohjelman aikana on ydinturvallisuuden tutkimiseen käytetty 209 henkilötyövuotta ja tuotettu yli tuhat julkaisua. Tutkimustyö on samalla kouluttanut alalle uusia suomalaisia huippuosaajia ja auttanut jo alalla olevia ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan.

SAFIR2018-tutkimushankkeisiin käytettiin vuosina 2015–2018 yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Ohjelman aikana osoitettiin myös 16 miljoonaa euroa VTT:n Ydinturvallisuustalon laiteinvestointeihin ja laboratorion rakentamiseen.

”Tämä on viranomaisen tutkimusohjelma viranomaisen tarpeita varten”, toteaa SAFIR2018-tutkimushankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, johtava asiantuntija Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Hyötyjiä ovat tietysti myös muut viranomaiset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja ydinvoimayhtiöt.

Monet STUKin asiantuntijat ovat parantaneet asiantuntemustaan SAFIRin tutkimushankkeissa joten tutkimusohjelmien hyöty näkyy STUKin työssä ja suomalaisen ydinturvallisuusvalvonnan arjessa.

SAFIR avaa kansainvälisiä ovia

Kansainvälinen yhteistyö on ydinturvallisuustutkimuksessa välttämättömyys eikä millään maalla ole yksinään resursseja tehdä isoja tutkimushankkeita. ”Suomessa on lisäksi isoihin ydinvoimamaihin verrattuna vähän tämän alan tutkimusta tekeviä yliopistoja”, Marja-Leena Järvinen toteaa.  ”SAFIR on väline, jonka avulla suomalaiset tutkijat pääsevät tekemään kansainvälistä yhteistyötä ja pääsemme mukaan sellaiseen kansainväliseen tutkimukseen, johon ilman tutkimusohjelmaa ei päästäisi.”

Marja-Leena Järvinen korostaa myös, että pienen maan on vaikea saada ääntään kuuluviin ilman erityistä ja käytännössä osoitettua osaamista. SAFIR tuo Suomelle tällaista osaamista ydinturvallisuuden ja ydinturvallisuustutkimuksen alalla ja avaa ovia, joita yksittäiset tutkimukset tai tutkijat eivät pääsisi avaamaan.

”Kansainvälinen arvio kertoo, että SAFIR on hyvä ja onnistunut tutkimusohjelma ja se on tuottanut kokoaan enemmän korkealaatuisia tuloksia kansainväliseen tiedeyhteisöön”, sanoo Marja-Leena Järvinen. Kansainvälisesti katsoen myös yhteistyö, jolla SAFIR-hankkeita toteutetaan on  ainutlaatuinen. Suomessa viranomaiset, voimayhtiöiden edustajat ja tutkimusorganisaatiot pystyvät yhdessä keskustelemaan vaikeistakin asioista. Yhteistyö auttaa kohdentamaan tutkimukset oikeisiin, turvallisuuden kannalta tärkeisiin asioihin.

Tutkimuksesta käytäntöön nopeasti ja hitaasti

Osa SAFIR-tutkimusten opeista tulee nopeasti käyttöön. SAFIR2018-ohjelmassa STUK on muun muassa pystynyt tilaamaan selvityksiä, jotka tukevat ydinvoimalaitosten käyttölupien arviointeja. Nämä selvitykset ovat olleen tarpeen esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktorin turvallisuuden valvonnassa. Tällaisiin käyttölupalausuntojen yhteydessä laadittavia turvallisuusarvioita tukeviin selvityksiin on käytetty noin neljä miljoonaa euroa.

Osin tutkimuksilla taas etsitään vastauksia hyvin avoimiin ja tarkasti määrittelemättömiin kysymyksiin – sellaisiin, joissa varsinainen tutkimuksen kohde ei ole aivan tarkasti määriteltävissä eikä ole varmaa minkälaista metodiakaan pitäisi käyttää. Tällaisista on hyvä esimerkki vuonna 2006 aloitettu ulkoisten uhkien ilmiöiden tutkimus, jotta voitaisiin varmistaa, että Olkiluotoon rakennettavan uuden kolmosreaktorin suunnitteluperusteet ovat oikeat. Kun vuonna 2011 Fukushiman onnettomuuden jälkeen ulkoisten uhkien merkitystä kaikilla ydinvoimalaitoksilla piti ryhtyä tarkastelemaan, SAFIR-hankkeissa oli jo kertynyt runsaasti tietoa, jota voitiin käyttää hyväksi arvioinneissa.

Marja-Leena Järvinen korostaakin, että ei pidä rajoittua tutkimaan pelkästään tunnettujen uhkien tunnettuja vaikutuksia (known-knows) tai tunnettujen uhkien tuntemattomia vaikutuksia (known-unknows). Pitää pystyä tutkimaan myös tuntemattomien uhkien tuntemattomia seurauksia  (unknown-unknows).

SAFIR-hankkeiden voima on pitkäjänteisyys

Yksi SAFIR-ohjelmien vahvuus on siinä, että ne takaavat tutkimuksen jatkuvuuden. SAFIR2018:aa seuraa tämän vuoden alussa alkanut SAFIR2022. Siinä on nostettu tutkimusteemoiksi muun muassa kokonaisturvllisuuden arviointimenetelmien kehittäminen, turvallisuuden arviointityökalujen modernisointi, laitosten pitkäaikainen käyttö ja muuttuvat toimintaympäristöt.

Teemoilla haetaan jatkuvuutta, ja ne jatkuvat pitemmälle kuin vuoteen 2022.

Tutkimusohjelman rahoituspohja perustuu Suomen ydinenergialakiin. Suurin osa rahoista tulee Valtion ydinjätehuoltorahastosta, eli voimayhtiöiltä ydinenergialain mukaisesti perittävistä maksuista, sekä VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten  omiin tutkimushankkeisiinsa osoittamasta rahoituksesta.

• Tietoa SAFIR2018-tutkimusohjelmasta, tutkimusohjelman loppuraportti sekä loppuseminaarin ohjelma hankkeiden tiivistelmineen löytyvät osoitteesta http://safir2018.vtt.fi/

 SAFIR 2018 lukuina:

• 4 vuoden tutkimusohjelma (2015–2018)
• 209 henkilötyövuotta
• yli 1000 julkaisua
• 29,6 miljoonaa euroa yhteensä tutkimukseen, josta
• 17,7 miljoonaa euroa Valtion ydinjätehuoltorahastosta (ydinvoimayhtiöiden rahaa), 6,4 miljoonaa euroa VTT:n kautta kanavoitua rahaa, lisäksi tutkimusorganisaatioiden omaa rahaa
• 46,4 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan tutkimushankkeisiin ja infrastruktuurin kehittämiseen, tärkein infrastruktuurihanke VTT:n ydinturvallisuustalo Espoossa

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Marja-Leena Järvinen, puh. (09) 759 88 304

Apulaisjohtaja Tomi Routamo, puh. (09) 759 88 577

STUKin mediapalvelu, puh. 010 850 4761