Helsingin yliopisto

Sähkökehrätty natriumtitanaatti nopeuttaa selektiiviseen ioninvaihtoon perustuvaa veden puhdistusta – erottaa tehokkaasti radioaktiivisen strontiumin

Jaa

Uuden menetelmän avulla jätevettä pystytään käsittelemään aiempaa nopeammin ja ympäristön kannalta myönteistä on, että prosessin jäljiltä kiinteää radioaktiivista jätettä kertyy vähemmän.

Sähkökehrätty natriumtitanaatti  kerääntyy maadoitetulle verkolle silkkipaperin kaltaiseksi kerrokseksi.
Sähkökehrätty natriumtitanaatti kerääntyy maadoitetulle verkolle silkkipaperin kaltaiseksi kerrokseksi.

Ominaisuuksiltaan sähkökehrätty natriumtitanaatti vastaa kaupallisessa valmistuksessa olevaan ioninvaihtomateriaalia.

– Sähkökehrätyn materiaalin edut liittyvät ioninvaihdon kinetiikkaan eli reaktionopeuteen, sanoo tutkija Risto Koivula Helsingin yliopiston kemian osaston Ion exchange for nuclear waste treatment and for recycling –tutkimusryhmästä: http://www.helsinki.fi/ion-exchange

Synteettinen natriumtitanaatti tunnetaan tehokkaaksi strontiumin poistajaksi ja rakeista natriumtitanaattia käytetään teollisessa mittakaavassa. Alun perin ioninvaihtoon perustuvan puhdistusmenetelmän ovat kehittäneet Jukka Lehto ja Risto Harjula Helsingin yliopistosta.

Tällä hetkellä rakeisen natriumtitanaatin avulla puhdistetaan esimerkiksi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa syntyneitä jätevesiä.

Sylintereihin ladatun ioninvaihtimen läpi kulkiessaan jäteveden radioaktiivinen strontium vaihtuu natriumiksi.

Kun ioninvaihtokapasiteetti tulee täyteen, niin suodattimena käytettävä aine pitää vaihtaa. Tästä syntyy kiinteää radioaktiivista jätettä.

– Koska sähkökehrättyä materiaalia tarvitaan jo alun perin vähemmän, myös loppusijoitusta vaativat radioaktiiviset jätteet tulevat mahtumaan pienempään tilaan, sanoo Koivula.

Helsingin yliopistossa sähkökehräyslaitteet on kehitetty ja valmistettu Mikko Ritalan johdolla atomikerroskasvatuksen huippututkimusyksikössä. Sähkökehräyksen tutkijat kokeilivat onnistuneesti tätä melko yksinkertaista menetelmää natriumtitanaatin muokkaamisessa kuiduiksi. Koivulan ryhmä tutki näin valmistettujen kuitujen ioninvaihto-ominaisuuksia ja totesi niiden toimivan kaupalliset tuotteiden tavoin.

Referenssi: Electrospun sodium titanate fibres for fast and selective water purification, Eero Santala, Risto Koivula, Risto Harjula & Mikko Ritala, Environmental Technology 2018, https://doi.org/10.1080/09593330.2018.1481888

Lisätietoa:

Tutkija Risto Koivula, Ion exchange for nuclear waste treatment and for recycling –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto, Sähköposti: Risto.Koivula@helsinki.fi
Puhelin: + 358 50 4486640

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sähkökehrätty natriumtitanaatti  kerääntyy maadoitetulle verkolle silkkipaperin kaltaiseksi kerrokseksi.
Sähkökehrätty natriumtitanaatti kerääntyy maadoitetulle verkolle silkkipaperin kaltaiseksi kerrokseksi.
Lataa
Helsingin yliopistossa sähkökehräyslaitteet on kehitetty ja valmistettu Mikko Ritalan johdolla atomikerroskasvatuksen huippututkimusyksikössä.
Helsingin yliopistossa sähkökehräyslaitteet on kehitetty ja valmistettu Mikko Ritalan johdolla atomikerroskasvatuksen huippututkimusyksikössä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme