Saimaan sokkeloisuus paljastui saimaannorppien tulevaisuuden voimavaraksi
Saimaannorppa on käynyt läpi rajun populaation pienenemisen ja siitä johtuvan geneettisen pullonkaulan. Tämä on herättänyt kysymyksen norppapopulaation elinvoimasta ja tulevaisuuden sopeutumiskyvystä. Saimaa on erittäin sokkeloinen järvi, mikä tekee saimaannorpasta sekä tieteellisesti että luonnonsuojelullisesti ainutlaatuisen kohteen selvittää pirstoutuneen elinympäristön vaikutusta lajien evoluutiopotentiaaliin ja mahdollisuuksiin sopeutua ympäristömuutoksiin.
Tutkimusryhmät Helsingin, Itä-Suomen ja Kööpenhaminan yliopistoissa ovat tutkineet yli sadan saimaannorpan koko perimän muuntelua Saimaan eri osissa. Projekti aloitettiin sekvensoimalla ensin yksi referenssiyksilö, talvella kalaverkkoon kuollut nuori norppa.
– Ensimmäinen genomi oli kriittinen perusta, jonka pohjalta pystyimme rakentamaan vertailut koko Saimaan populaatioon, sanovat projektia vetäneet Petri Auvinen ja Jukka Jernvall Helsingin yliopistosta.
Koko populaation tutkimiseksi norpan kudospankkiin säilötyistä näytteistä sekvensoitiin seuraavaksi yli sadan yksilön koko genomi. Analyysit paljastivat norppien genomeissa paljon pitkiä alueita, jotka ovat periytyneet samanlaisina kummaltakin vanhemmalta, mutta näiden 'homotsygoottialueiden' yksityiskohtainen vertailu tuotti yllättävän tuloksen.
– Hyvä uutinen on, että Saimaan sokkeloisuus on jakanut norppapopulaation osiin ja, koska norpat järven eri osissa ovat menettäneet muuntelua genomin eri alueilta, populaatio kokonaisuudessaan on säilyttänyt suuren osan alkuperäisestä muuntelusta, kertoo Ari Löytynoja Helsingin yliopistosta.
Saimaannorpan populaatiohistorian mallinnus osoitti, että Saimaan sokkeloisuus on ollut juuri optimaalinen kompensoimaan geneettisen pullonkaulan vaikutuksia. Analyysit paljastivat myös aiemmin järven sisällä suoritetun Venla-norpan siirron positiivisen vaikutuksen alueen norppien perimään. Tutkimuksen laajempi merkitys on, että vasta kokogenomianalyyseillä voidaan tunnistaa pirstoutuneiden populaatioiden geneettinen rakenne ja evoluutiopotentiaali.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari Löytynoja, ari.loytynoja@helsinki.fi, tel. +358 45 854 8586
Petri Auvinen, petri.auvinen@helsinki.fi, tel. +358 50 448 2852
Jukka Jernvall, jukka.jernvall@helsinki.fi, tel. +358 40 740 3478
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme