Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Sairaanhoitopiirit arvioivat: koronaepidemiasta satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vuosille 2020 ja 2021

Jaa

Koronaepidemia lisää sairaanhoitopiirien toimintakuluja lähes 600 miljoonalla eurolla vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tämä käy ilmi Kuntaliiton teettämästä kyselystä, jossa kartoitettiin koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia sairaanhoitopiireille. Kyselyyn vastasivat kaikki 20 Manner-Suomen sairaanhoitopiiriä. Taloudellisten vaikutusten arvioinnit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) skenaarioon, jossa 40 % väestöstä sairastuu.

Sairaanhoitopiirit arvioivat koronaepidemian aiheuttavan tälle vuodelle jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset. Koko erikoissairaanhoidon osalta tämä vastaa hieman yli yhden prosentin suuruista kululisäystä. Sairaanhoitopiirit arvioivat, että toimintakulut saattavat kasvaa arvioitua huomattavasti enemmän, mikäli epidemia laajenee THL:n tämänhetkisistä skenaariota voimakkaammin.

Vaikka ei-kiireellisen toiminnan myöhäistäminen vähentää vuodelle 2020 kohdistuvaa menopainetta tuntuvasti, kuluja kasvattavat muun muassa päivystyskustannusten kasvu, henkilöstön sairastuminen sekä lisääntyvä sijaistarve. Lisäksi uusien koronaosastojen perustaminen, suojaus- ja muiden tarvikkeiden lisähankinnat sekä ylityöt ja niihin liittyvät korvaukset näkyvät kasvavina kuluina.

Kyselyn luvut sisältävät vain välittömästi lisääntyvät muuttuvat kulut, minkä vuoksi arviot poikkeavat aiemmin julkisuudessa olleista, myös kiinteät kulut sisältävistä, kokonaisarvioista.

Ensi vuodelle odotettavissa huomattavia lisäkuluja

Sairaanhoitopiirit arvioivat, että lisäkulut tulevat entisestään nousemaan ensi vuoden aikana. Sairaanhoitopiirit arvioivat koronaepidemian aiheuttavan vuodelle 2021 noin 460 miljoonan euron lisäkulut, mikä vastaa noin 5 % kululisäystä erikoissairaanhoidon osalta. Koronan ennakoitu toinen epidemia-aalto korottaisi ensi vuoden kuluarvioita entisestään.

Sairaanhoitopiirit tasoittavat koronaepidemian tuomaa äkillistä kulupiikkiä lykkäämällä ei-kiireellistä hoitoa tämän vuoden osalta ja purkamalla hoitojonoja myöhempinä vuosina. Näin ollen lisäkuluja syntyy erityisesti siitä, että vuonna 2020 syntyneitä hoitojonoja aletaan epidemian hellitettyä purkamaan vuoden 2021 aikana. Ei-kiireellistä toimintaa joudutaan osittain lykkäämään myös vuoden 2022 puolelle.

- Kustannuksia on erittäin vaikea arvioida, koska tilanne elää koko ajan. Osa kunnille suunnattavasta tuesta voisikin kohdistua suoraan sairaanhoitopiireille, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.

Ei-kiireellisten leikkausten lykkääminen vähentää tuntuvalla tavalla kuntien suoritepohjaisia maksuosuuksia sairaanhoitopiireille. Vaikutukset tulevat näkymään siis jo tämän vuoden aikana. Mikäli lisäkuluista ja tuottojen vähentymisestä johtuvaa alijäämää ei muutoin saada katetuiksi, joutuvat kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien jäsenkunnat vastaamaan siitä perussopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, 050 380 5907

Mikko Mehtonen, kuntatalouden kehityspäällikkö, 050 592 8986

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, 050 596 9866

Anu Nemlander, terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasioiden erityisasiantuntija, 050 563 6180

Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, 050 538 4647

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Teresa Salminen
040-8656961
teresa.salminen@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye