Saisi Kusti polkea ja posti kulkea - viitenä päivänä viikossa myös tulevaisuudessa

Uuden postilain ensimmäinen vaihe tuli voimaan jo kesäkuussa. Nyt valmistelussa oleva toinen vaihe on vaikutuksiltaan paljon suurempi. Esitys postilain uudistamiseksi on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana ja tavoitteena on, että laki tulisi voimaan kesäkuussa 2017.

-Asiassa ollaan suurten ja periaatteellisten kysymysten äärellä. Nyt ollaan päättämässä postin yleispalveluvelvoitteen laajuudesta ja kirjeen kulkunopeudesta. Perimmäinen kysymys kuuluu, onko Postilla velvoite jakaa postia joka arkipäivä vai typistetäänkö se esimerkiksi kolmeen päivään? EU:n postidirektiivi edellyttää postinjakelua vähintään viitenä päivänä viikossa ja näin se pitää olla myös tulevaisuudessa, totesi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko Jokelan Eläkkeensaajien 45-vuotisjuhlapuheessaan.

Voimassa olevan postilain mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Postinjakelussa on myös erikseen huomioitu yli 75-vuotiaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Heille posti jaetaan joko huoneistokohtaiseen postiluukkuun tai sen puuttuessa asunnon läheisyydessä sijaitsevaan postilaatikkoon.

Kohtuuhintaisten perustason kirje- ja pakettipalvelujen eli postin yleispalvelun saatavuus on taattu kaikkialla Suomessa. Yleispalveluvelvoite, jota Viestintävirasto valvoo, on taannut myös sanomalehtien kulkemisen päiväpostin jakeluverkossa viitenä päivänä viikossa ympäri Suomen. Sanomalehdet pitäisikin Timo Kokon mukaan mainita tuossa yleispalveluvelvoitteessa.

- Liikenne- ja Viestintäministeriön postilain arviomuistiossa todetaan, että yhtenä syynä Suomessa tapahtuneeseen kirjepostin vähentymiseen on siirtyminen sähköiseen laskutukseen. Sama kehityssuuntaus koskee myös sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan yhä enemmän myös sähköisten kanavien kautta. Suuntaus on edellä mainittujen kaltainen, mutta nyt ollaan taas unohtamassa valtava määrä ihmisiä jotka eivät digitalisaatiota pysty hyödyntämään, jatkaa Kokko.

Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2015 mukaan 65 % (= noin 320 000 hlöä) 74-89 vuoden ikäisestä väestöstä ei ole käyttänyt internetiä koskaan. Internetiä 65-74-vuotiaista ei tutkimuksen mukaan ole käyttänyt 25 % (= noin 161 000 hlöä).

- Maan hallituksen hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi nostama digitalisaation edistäminen ei saa johtaa edellä mainittujen kansalaistemme syrjimiseen. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa asioitaan, maksaa laskujaan tai lukea sanomalehtiään sähköisesti. Kaikissa olosuhteissa on turvattava kansalaistemme palvelut myös niille, joilla ei ole valmiuksia verkkopalvelujen käyttöön. Liikuntarajoitteisten ja yli 75-vuotiaiden erityistarpeet on otettava myös postinjaossa huomioon tulevaisuudessa, päättää toiminnanjohtaja Kokko.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry